Olin eilen yksin kotona ja hereillä jo seitsemän kieppeissä. Normaalilla aamupuutarhakierroksella sain tarpeekseni etupihan suuren kuusen alla olevasta sekalaisesta kivikkopenkistä ja puoli viideltä huomasin kaivaneeni sen kokonaan ylös, peranneeni puoli kottikärryllistä vuohenkellon ja vuorikaunokin juuria, kammenneeni valtavia kiviä rautakangella enemmän etualalle ja istuttaneeni säästettävät taimet takaisin ja siirtäneeni muualta pihasta lisätaimia. Phuh! Aika urakka ja unohdin syödäkin. Ei ihme, että illalla alkoi niskoja juilia. 

Tänään kävin yhdessä Avoimet puutarhat -esittelyssä ja löysin uuden perennan ehdottomasti hankittavien listalle, nimittäin keijuängelmän, aivan käsittämättömän kaunis todella korkea ja näin myöhään kukkiva kaunotar. Valitettavasti sitä ei ollut kaupan, joten tyydyin ostamaan lapinvuokkoa, hurmeluppiota ja yhtä valkovihreälehtistä heinää, jonka nimen kysyin kahdesti ja silti unohdin kotimatkalla. Olisikohan ollut joku sara. Niiden istutuksen jälkeen innostuin jatkamaan eilistä projektia tekemällä kivireunuksen loppuun ja päätinpä sitten tekaista vielä yhden uuden hakepolun sen viereen. Tuli melkein valmista kauan muotoaan hakeneesta etupihan kulmauksesta. Vähän pitää vielä jäljelle jäänyttä istutusaluetta kitkeä. Polun perustin kääntämällä rikkaruohotuppaat ympäri ja laittamalla päälle reilun kerroksen sanomalehteä ja peittämällä lehdet hakkeella.

Pala palalta piha rakentuu, mitähän seuraavaksi keksisi?

Etualalla perattu istutusalue, jäljelle jäi varmaan vieläkin turhan paljon kasvilajeja, mutta ainakin ne ovat nyt kavereineen kimpassa ja liikaa rönsyävät on hävitetty, istutettu ruukussa maahan tai tungettu kivien väliin jääviin koloihin. Kuvailen koko aluetta, kunhan kasvit vähän toipuvat. Uusi polku alkaa tuosta punaisen pioniunikon kohdalta.

Olenkohan tätä siemenestä kasvattamaani hevoskastanjaa vielä tänä kesänä kuvannutkaan. Hämmästyksekseni selvisi hankalasta talvesta ja on nyt reilun puolen metrin mittainen.

Uuden polun varrella kasvaa saskatoon. Mitähän näistä marjoista kehittelisi?

Tässä se uusi kasvi, jolle olisi kiva saada nimikin. Jotenkin vaikea uskoa, että tämän pitäisi talvehtia hyvin, näyttää minusta ihan rönsyliljalta, joka on sisäkasvi.

Ja tässä vielä polku toisesta suunnasta.

Uusi perennalaji: lapinvuokko, joka ei ole vuokko laisinkaan, eikä varpumainen varsi ja tammen muotoiset lehdet siihen viittaakaan