Nyt on piha minun lempiväreissäni, puhtaanvalkoista, vaaleanpunaisen eri sävyjä ja keväänvihreää. Pyöreistä tulppaaninnupuista ei sitten pihan puolella tullutkaan kerrottuja, vaan ihanan hempeitä matalahkoja tavistulppaaneja. Sopivat ihanasti pikkusydämen ja kirjopikarililjan seuraan, joskin kirjopikarililja on siinä ja siinä, että onko liian matala pikkusydämen kaveriksi. Olen onnistunut yhdessä kohdassa istuttamaan tulppaanit liian lähelle viime kesänä kaverilta saamaani valkoista pionia, syksyllä kun nuo kukkapenkit näyttävät vähän autiommilta. Pitää yrittää muistaa, että aivan suurten perennojen juurelle ei sipuleita kannata laittaa. Olen kyllä hämmästynyt, että tuo pioni on kasvanut noin komeaksi, kun juurakko hajosi ainakin neljään osaan ja tämä on vain yksi paloista. Minusta näyttää, että siinä olisi yksi nuppukin, vaikka yleensähän pioni ei siirtämisestä tykkää ja saattaa jurottaa useamman vuoden kukkimatta.

Istutin viime syksynä tulppaanin sipuleita vähän normaalia enemmän. Yleensä olen niin nuuka, etten niitä juuri laita, kun ovat melkein kertakäyttöisiä, mutta nyt vähän tuntuu siltä, että voisin alkaa panostamaan niihin enemmän, sen verran ihania ovat. Tosin muistinkin juuri, että sain näistä osan syntymäpäivälahjaksi, siksihän niitä on nyt näin paljon. Se onkin mainio idea, kun  mitään tavaraa en todellakaan kaipaa.

Omenapuut alkavat myös olla kukassa, eivät vielä ihan parhaimmillaan, mutta varmaan jo huomenna. Kukkia on aivan valtavasti. Mikäli pölytys onnistuu eivätkä yöpakkaset iske, on kyllä melkoinen harvennusoperaatio taas luvassa.

Omenankukkia (keltakaneli)

Rautatienomenapuu (koristeomena)

Valkoiset särkyneet sydämet näyttäisivät vallan paleltuneen ja kovin ovat surkeita nämä tavallisetkin, vain muutama hassu kukkavana