Päivän kukkijaksi teki ihan hirveästi mieli valita kirjopikarililja, joka oli avannut ensimmäiset kukkansa, mutta koska järkevä ihminen odottaisi, että pääsee täyteen loistoonsa, niin hillitsen kerrankin itseni ja valitsen loistoesikon. Sekään ei ole ihan täydessä kukassa vielä, mutta koska silloin on omaan makuuni jo vähän liiankin karkki, niin mielestäni on nyt parhaimmillaan, kun ihan kaikki kukat eivät vielä ole auki. Jaoin tätä viime kesänä ainakin kahteen muuhun paikkaan, joten tämä ei ole nyt ihan niin suuri kasvusto kuin aiemmin, mutta onneksi leviää nopeasti ja näyttää viihtyvän myös uudessa paikassa koivun juurella. Sinisistä esikoistani toinen ei selvinnyt talvesta lainkaan ja toinenkin on ihan henkihieverissä, onneksi nämä pinkit eivät kärsineet lainkaan.

Kotkansiipisaniaisista olen jo useamman kerran kuvia laittanutkin, mutta nyt ne ovat takapihalla kaikkein komeimmillaan, lähes täydessä mitassa, mutta kuitenkin latvat vielä hurmaavasti kiharalla. Ja niitäkin on meidän pihassa vähän joka paikassa. Ihan täydessä paahteessa ja kuivassa ei ehkä lehtokasvina viihdy, mutta muuten ei näytä kauhean ronkeli kasvupaikan suhteen olevan ja leviää helposti, mutta ei riesaksi asti.

Ensi yönä kannattaa muuten olla varuillaan, meillepäin säätiedotus näyttää viideltä aamuyöllä +4 astetta, joten alavilla mailla saattaapi olla Pirkanmaallakin hallaa. Minä kiikuttelin jo eilen lobeliat ja petuniat takaisin olkkariin. Ja toinen varoituksen sana liljakukoista. Bongasin jo kaksi kirkkaanpunaista inhottavaa kuoriaista kirjopikarililjan lehdeltä, joten nyt on aika aloittaa niidenkin syyni, mikäli pihasta liljoja löytyy. Jos ehtivät munimaan, menee homma perin iljettäväksi 🙁

Meidän pihan pienoislehdossa omenapuun katveessa kukoistavat imikät, valkovuokot, saniaiset ja kalliokielo.