Olipas taas ihana aurinkoinen ilta. Ehkä päiväkin, ei tullut töissä paljon ulos vilkuiltua, ennenkuin lähdin polkemaan kotiin päin. Oli pakko heti ottaa vähän kuvia taas, tällä kertaa jo vähän laajempaa kulmaa, kun laattakivipinot, kottikärryt ja multasäkit on lähes kaikki saatu pois silmistä (lintulauta tosin näkyy velä nököttävän keskellä pihaa). Meidän pihaan ei ilta-aurinko paljon paista, kun naapurissa on juuri sillä kohtaa valtava kuusi, joten valaistusolosuhteet ovat sen mukaiset. Mutta saa kai näistäkin kuvista jotain osviittaa siitä, miltä tällä hetkellä näyttää, niin voi sitten taas ensi keväänä verrata kasvuvauhtia ja pihan muuttumista vuodesta toiseen.

Lapsuudenkodin ikkunat on pesty ja viritetty kasvilavan suojaksi. Yksi on jostakin syystä liian lyhyt 🙂 En osaa millään päättää, että antaako noiden muurikivien sammaloitua vaiko eikö. Mielipiteitä?

Pöytäryhmä alkaa olla tiensä päässä, mutta koska sillä on tunnearvoa, kun mies väsäsi sen ihan omin pikku kätösin tontilla kasvaneesta lehtikuusesta, niin en vielä antanut lupaa sen hävittämiseen. Kyllähän tuohon uudelle laatoitukselle jonkun vähän sirommankin voisi tietysti hankkia, ehkä metallia tällä kertaa. Ihanaa, kun puskat alkavat taas peittää naapuritaloja. Etualalla viime kesänä siirretyt päivänliljat ja keltakurjenmiekka ja pihlaja-angervon takana vielä nauhuksetkin. Ne eivät sopineet väreiltään muihin kukkiin, joten kaikki keltaiset saivat passituksen tänne. Toivottavasti tuo on niille riittävän aurinkoinen paikka.