Uskoisitko, että nämä muuttuvat parissa kuukaudessa ihaniksi kukiksi? En minäkään.

Puutarhamessuilta sain pysyttyä poissa, mutta työkaverin sieltä ostamia kallan mukuloita en sitten enää pystynytkään vastustamaan ja niille purkkia etsiskellessäni löysin kellarista viime vuoden messujen heräteostokset, ihmekukkien mukulat + muutaman vanhan gladioluksen sipulin.

Kallaa en ole ennen kasvattanut ja nettikirjoitusten perusteella se ei aina kuki ensimmäisinä vuosina. Saa nähdä mitä noista mukuloista kasvaa vai kasvaako mitään. Mukulat olivat sen verran omituisia, että toivottavasti sain ne ruukkuun edes oikein päin. Jonkun kirjoituksen perusteella päättelin, että taitaa kasvatella juuria vähän joka suuntaan, mikä lienee syy sille, että neuvotaan istuttamaan melko syvään. Kallat (oikeasti kait huonevehka) ovat tuossa epätarkassa kuvassa etualalla, porkkanat ovat ihmekukkia ja pienimmät gladioluksia. Kaikkeen sitä ihminen ryhtyy rupeamaan, hiukkasen ahdasta oli taimien kanssa ennen näitäkin. Tänään sain vihdoin jaettua petuniatkin isompiin purkkeihin ja tomaatit, chilit, miinanköynnökset ja lobeliat odottelevat vuoroaan. Kohta tarvin varastohyllyn olkkarin ikkunan eteen. Sellainen olisi autotallirempan jälkeen kellarissa ihan joutilaanakin 🙂