Joku aika sitten harmittelin, että olisi pitänyt kasvattaa toinenkin kesäkurpitsa, kun esikoinen on yllättäen tykästynyt niihin. Nyt voin todeta, että kyllä se yksi taimi oli sittenkin hyvä valinta. Olen yrittänyt käyttää ne pieninä, jolloin ovat kaikkein parhaimmillaan, mutta tänään löysin melkoisen kookkaan yksilön. En ymmärrä, miten se oli onnistunut tuollaiseksi kasvamaan ihan huomaamattani. Kypsyy paraikaa uunissa parmesaanilla täytettynä alkupalaksi. Pieniäkin pukkaa hyvää tahtia, ovat selvästikin innostuneet lämpimistä keleistä. Loput perunat nostin myös tänään, niistä ei kovin kummoista satoa tullut ja jotenkin alkuinnostuksen ja kesäloman loputtua en jaksanut niitä päivittäin nostella. Omenia sen sijaan riittää taas. Ensimmäiset soseet on keitelty ja syöty jugurtissa, puurossa ja korvapuusteihinkin sitä tänään tälläsin. Omenapuista harjailin jäkälää pois, jotta ötököillä ei olisi liian mukavia talvioltavia. Tuntuu, että tänä kesänä on tosi monissa kasveissa jos jonkinmoista pilkkua ja reikää. Vähän huolestuneena keräilin tänään noita tautisia lehtiä ja muumio-omenoita ja -luumuja roskikseen.