’Oranssi on hyvin silmiinpistävä väri. Itä-Aasiassa se yhdistetään onnellisuuteen ja rakkauteen, ja buddhalaisessa taiteessa se symboloi valaistumisen korkeinta tasoa. Oranssia saa punaista ja keltaista sekottamalla. Oranssikukkaisia kasveja voikin yhdistää harmonisesti sekä puna- että keltakukkaisiin lajeihin. Tummanoranssit kukat ovat kuin kotonaan heinäkuisen hellepäivän raa’assa valossa, samoin kirkkaan oranssinpunaiset ja poltetun oranssinruskeat. Pehmeän kellanoranssit ja persikanväriset kukat taas pääsevät parhaiten oikeuksiin kevyessä varjossa, etenkin viileän sinivihreää taustaa vasten’.

’Vahva punainen edustaa rohkeutta ja intohimoa. Siihen liitetään elämä ja rakkaus, mutta myös vaaran ja kuoleman aavistus. Valoisassa puutarhassa voimakas punainen erottuu ja pysäyttää katseen tehokkaasti.Se ei kuitenkaan ole erityisen valovoimainen, vaan pikemminkin imee valoa ja supistaa ympäröivää tilaa. Valkokukkaiset kasvit keventävät ja luovat raikkaan vastineen syvänpunaisille kukille. Hehkuvaa punaista voi tasoittaa myös esimerkiksi istuttamalla sen seuraan hopealehtisiä kasveja.’ by Jouko Rikkinen: Värien puutarha.

Minulla ei oransseja ja punaisia kukkia ole sen enempää kuin keltaisiakaan. Tällä hetkellä näistä kukkii vain tulikellukka, japaninruusukvitteni ja verihanhikki. Tulikellukassa ja verihanhikissa on tosi kauniinmuotoiset kukat, verihanhikissa myös kauniin hopeanväriset mansikkaa muistuttavat lehdet. Punaista löytyy enemmän kasvien lehdistä, esimerkiksi pihakäenkaalista, punalehtisestä kallionauhuksesta ja (ruusu?)angervon versonkärjistä.

Valokuvauskokeiluni ovat edenneet siihen pisteeseen, että entisistä tosi tummista kuvista olen siirtynyt toiseen ääripäähän eli ylivalotettuihin kuviin. Pojalle kun ylpeänä esittelin näitä eteerisennäköisiä kukkakuvia, tämä totesi ykskantaan kuvien olevan puhkipoltettuja. Ja niinhän ne ovatkin, mutta jostain syystä tykkään 🙂