Saniaisten aika

Meidän suurin pihaurakka siirtyi ensi talveen. Arboristiyritys on ollut niin kiireinen, ettei ole ehtinyt kaatamaan meidän koivuja ja tulin siihen tulokseen, että nyt on kyllä auttamattomasti liian myöhäistä. Emme saisi puita kuivaksi enää millään. Uusi aika sovittiin alustavasti marraskuun ekalle viikolle. Ihan hyvä, saadaan tuo kuusihalkokasakin ennen sitä puuvarastoon, eikä tarvi varata puolta pihaa halkojen kuivatteluun. Aurinkoisempia aikoja odotellaan siis vielä ensi kesään.

Laitoin joku aika sitten kuvan pojan pikkulammikosta, joka puhdistettiin ja naamioitiin uudestaan. Sittemmin isompaan lammikkoon hankittiin uusi allasmuovi ja vanha muovi siirretiin pojan lammikkoon, eli se meni kokonaan uusiksi. Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun meidän pihassa tehdään samat asiat moneen kertaan peräkkäin. Koko kasvoi n. 2-3 -kertaiseksi. Ympärillä kasvaa saniaisia, jotka alkavat juuri keriä lehtiään auki ja näyttävät aika hellyttäviltä. Ei uskoisi, että näistä tulee melkein metrin mittaisia komistuksia:

saniainen.jpg

 

Koti Sisustus

Potut maahan

Istutin ensimmäiset siemenperunat (siikli) jo muutama viikko sitten kasvilavaan toiveena uudet perunat juhannuspöytään. Loput perunat ovat olleet itämässä ja odottamassa lämpimämpiä kelejä. Yleensä olen istuttanut perunat vapun tietämissä, joten nyt ollaan selvästi myöhässä. Olisihan nämä aiemminkin harson alle voinut laittaa, mutta kylmien säiden takia en ole saanut aikaiseksi eivätkä ole oikein kunnolla itäneetkään. Tänään mies käänsi pikkuruisen perunamaan ja minä laitoin perunat multaan. Olen lisännyt kompostia perunamaahan joka vuosi ja maa näytti tosi hyvältä, joten en lannoittanut sitä mitenkään. Olen muutenkin tosi huono käyttämään lannoitteita. Periaatteesta en halua väkilannoitteitta käyttää ja kanankakka haisee pahalta, se pitäisi kääntää hyvin maahan. Kompostoitua hevosenlantaa olen käyttänyt muutaman vuoden välein, kun erittäin innokas kauppamies on meidän ovelle sattunut. Tänään kaveri ehdotti, että hakisin hänen tuttavaltaan peräkärryllisen turpeella kuivitettujen hevosten lantaa ja vähän innostuin. Jos saan peräkärryn, niin käyn hakemassa, tykkään muutenkin hevosista. Harrastin ratsastusta 7-vuotiaasta esikoisen voimakkaan hevosallergian toteamiseen asti. Tässä vielä linkki hyvään perunaoppaaseen ja tältä meidän pikkuruisella perunamaalla näyttää (harson kaivelen varmaan esiin huomenna, tänään loppui aika kesken):

Ruohosipuli sai jäädä kasvamaan perunamaan reunaan

perunamaa1.jpg

En tiedä, kuinka pitkät idut olisivat optimaaliset, liian pitkät katkeavat helposti ja liian lyhyet lähtevät hitaasti kasvuun,

tällaiset ovat varmaan minimit

peruna2.jpg

Ja sitten vain perunat vakoon, vähän harvempaan kuin viime vuonna

peruna3.jpg

 

Koti Sisustus