Eilen ilmestyi pihaan ensimmäinen mustarastas ja tänään punarinta! Toivottavasti ei tule enää pakkasia, vähän sydäntä kylmäsi jo viime viikolla kaikkien saapuneiden muuttolintujen puolesta, kun aamulla oli pahimmillaan -13 astetta.

Tänään ei harmita enää niin paljon, että viikonlopun suunnitelmat menivät aivan mönkään. Lasten piti mennä yökylään ja meidän päästä tuulettumaan, mutta Mr Murphy päätti, että kuopus heräsi lauantaiaamuna kovassa kuumeessa. Niinpä Andy Warhol -näyttelyn ja ravintolan sijaan reippailin aamupäivällä jalan läheiseen kauppakeskukseen täydentämään hiukan ruokavarastoja ja takaisin taapersin valtavan kassiarmeijan kanssa. Punnitsin kassit ja niillä oli painoa peräti 11,7 kg! Sorruin markettiostosten lisäksi uuteen hiihtopukuun ja Mexx:n farkkuihin, kun molemmat myytiin puoleen hintaan ja muutama Pentikin ale-saippua eksyi myös reppuun. Onneksi matkaa ei ole kuin kilometri, mutta kyllä siinäkin taisi yksi bodypump-tunti tulla kuitattua. Kun vielä ennen saunaa käytiin miehen kanssa kevään ekalla hölkkälenkillä ja karkkipäiväksi ostin ison pussillisen irtokarkkeja, niin elämä hymyili jälleen. Ja ensi viikonloppuna on uusi yritys.

Koska minusta ei ole lintukuvaajaksi, tyydyn kuihtuneisiin tulppaaneihin. Rakastan tällaisia liljatulppaaneja, joissa terälehtien päät ovat terävät. Omasta kamerastani loppui akku kesken kaiken, joten nappasin nämä pojan 7D:llä, kyllä tuo kamera on vähän toista kuin oma pikkuiseni. Myös eiliset kuvat olivat samaisella kameralla otetut. Vaikka tykkään omasta pikkukamerastani, niin kaipaan siihen kovasti etsintä. Jotenkin tuon näytön kanssa kuvatessa tuntuma ei ole sama.