Toinen valokuvaussessio ajoittui perjantai-iltaan ja ”lähiluonto” tarkoitti tällä kertaa tunnin ajomatkaa aikas korpeen, jonnekin Pälkäneen ja Tuuloksen välimaastoon paikkaan nimeltä Vihavuosi. Sieltä löytyi pikkuinen koski, jota sitten illan hämärtyessä kilvan kuvailtiin. Lepakoita piti myös kuvata, mutta ne olivat tainneet jo painua talviteloille, koska ei nähty ainuttakaan. Olen kyllä ihan satavarma, että minun linssiini eivät olisi tarttuneet, vaikka olisivat pitäneet kosken yllä sukukokouksen. Sitä paitsi unohdin salaman kotiin. Ja poika unohti jalustan kiinnitysosan. Eli suurimman osan kuvista otin kyllä jalustan kanssa, mutta pidellen käsin kameraa jalustan päällä, mikä ei ole ihan professionaalia toimintaa. Niinpä suurin osa pitkän valotusajan kuvista oli epätarkkoja. Mutta ei se mitään, oppia tuli silti taas ja paikkakin oli ihan mielenkiintoinen. Tässä muutama omasta mielestä suht onnistunut räpsäys (tai ei ainakaan kovasti paljon heilahtanut) opettajan arvioita en ole näistä vielä saanut.