Ajattelin vähän kääntää kompostia ja pilkkoa pitkiä varsia, mitä on sinne tullut laiskuuksissa heiteltyä. Molemmat avokompostit kun ovat täynnä ja lehtiäkin pitäisi mahtua. No siinähän käy aina samalla lailla. Ensin pätkin päältä varsia lapiolla ja vähän kääntelin talikolla ja totesin, että keskiosa näyttääkin jo vähän mullalta. Avasin sitten etureunan ja ajattelin kurkistaa, josko pohjalla olisi ihan valmista multaa. No olihan sitä, ihanaa, kuohkeaa multaa vaikka naapurille jakaa. No aloin sitten kaivamaan sitä ensin ämpäriin yhtä pientä kuoppaa varten. Sitten hoksasin vieressä olevat kottarit, joten jatkoin niiden täyttämisellä ja sitten totesin, että sitähän tulee sieltä vaikka kuinka paljon. En tiedä, miten tuollainen avokomposti kuuluu tyhjentää, kun valmis tavara on aina siinä alimmassa kolmanneksessa enkä minä ainakaan kykene sitä kahta kolmannesta päältä pois nostelemaan, joten tyydyn kaivamaan etusivulta kolon pohjalle. Kun olen saanut multaa riittävästi, romautan yläosan hyppelemällä päällä ja lisään päälle vähän juuri kaivamaani multaa. Luulen, että hankkiessani toisen häkkikompostin vanhan lautaisen viereen, minulla oli joku hieno vuorosysteemivisio. Ja toki tiedän, että kompostia pitäisi täyttää kerroksittain ja pilkkoa kaikki pieneksi, mutta ei vaan onnistu meikkikseltä, liian suunnitelmallista. Nähtäväksi jää, onko lämpötila noussut tarpeeksi, jotta rikkaruohojen siemenet ovat kuolleet. Lannoitteeksi tästä viherkompostin mullasta ei ole, mutta on oivaa maanparannusainetta. Biokompostorin tavara on sitten vähän ravinteikkaampaa.

Selvisi muuten samalla kadonneiden kuokkien arvoitus 😉