Päivän kukkija: pikkusydän ja taimitilanne

Pikkusydämestä onkin kuvia jo tullut useaan otteeseen, koska on niitä kaikkein varhaisimpia perennoja. Kovasti himoitsin valkoista versiota ja onhan sekin ihan kiva, mutta aika vähän ainakin näissä meidän pihan yksilöissä on kukkia. Ehkä kasvavat vähän huonommissa paikoissakin kuin pinkit, tarvii yrittää niitä vähän lannoittaa. Näitä on meillä joka puolella pihaa, kun ovat niin kovin kiitollisia kasvatettavia. 

Taimitilanne on tällä hetkellä oikein erinomainen. Tomaateissa taitaa olla jo pikkuruisia nuppuja, yksi chileistä on kasvanut suureksi, basilikat ovat myös kasvaneet hyvin, avomaan kurkut ja kesäkurpitsat ovat itäneet, lobeliatkin kasvavat ja saattavat jopa nuo amppelit joskus täyttää ja japaninihmekukissa on jo suuret nuput. Ensimmäinen kylmäkäsittelykokeilunikin onnistui, tähtiputkikylvöksen otin muistaakseni n. 5 viikon maalis-huhtikuisen ulkoilun jälkeen sisään ja siemenet alkoivat itää. Ensimmäisille kävi kyllä jostain syystä ohraisesti, ne kasvattivat pitkän valkoisen juuren mullan pinnalle, mutta vartta tai lehtiä ei siemenen sisältä tullut. Ehdin jo ajatella, että kuolevat kaikki, kunnes sitten alkoivat tehdä lehtiäkin. Itämisprosentti on silti aika pieni, mutta on niitä niin monta, että niidenkin kasvattamisessa on riittävä purkkishow. Penkkiin en niitä varmaan ainakaan ennen syksyä laita, kokemuksesta tiedän, että hukkuvat muiden jalkoihin.

Petunioiden taimien tiesin kaipaavan latvomista, mutta en meinannut raaskia sitä tehdä, kunnes kokeilin yhdellä. Kasvatti pikkuruiset lehdet molemminpuolin latvaa vuorokaudessa ja alkoi siis kasvattaa kahta vartta yhden sijaan, mikä tietää tuplakukintaa. Tämän jälkeen latvoin kaikki. Täytyy selvittää, kannattaako ne latvoa toiseen kertaan, vai venyykö kukinta siitä jo liian pitkälle. Pelargonian pistokkaita en latvonut ja nyt ensimmäinen aloittelee kukintaansa olkkarin pöydällä. Ronskisti latvotut vanhat pelargoniat ovat tosi terhakoita, kun taas se yksi latvomatta jätetty kukkii iloisesti honteloiden varsiensa päissä.

Ulkona tehdyt syyskylvöt ovat myös itäneet, ukkolaukan piikkimäisiä taimia on varmaan monta sataa, joista parikymmentä koulin omiin purkkeihin. Kylmänkukkia on itänyt myös, niitä en ole vielä koulinut ja sitten on jotain taimia, joista en oikein tiedä, että mitä ovat. Unikot eivät valitettavasti ole itäneet lainkaan. Sisällä taas amarylliksen siemenet osoittautuivat helpoiksi tapaukseksi ja niitä on kasvamassa kymmenkunta. 

 

Petunian muutama päivä aiemmin latvottu taimi ja takana eilen (näköjään vähän hassusta kohtaa) latvottu taimi.

Amaryllisvauvoja

Tähtiputken taimia, paljon on vielä itämättömiäkin siemeniä

Viimeisimmät kylvöt ovat näitä nopeasti suureksi kasvavia kesäkurpitsoita ja kurkkuja

Tämä taitaapi olla kanelibasilika, vähän eri tahtiin kasvavat eri lajikkeet, kohta pääsee näistä jo latvoja nipsimään, varsinkin kun kasvavat ehkä vähän liian tiheässä

Pensastomaatit

Vanhat ronskisti latvotut pelargoniat

Chilit

Riippalobeliat

Oma pelargonipistokas

 

Hieman huonosti nimesin syyskylvöpurkit, oliskohan nämä kylmänkukkia?

Näistä osa iti jo syksyllä ja nuo syksyllä itäneet ovat vähän kärsineet, mutta mitähän nämä oikein ovat?