Pakkasen puremat

Ensimmäinen kunnon pakkasyö takana ja piha muutti melko lailla muotoaan. Ihanasti punastuneet villiviinit paleltuivat kuunliljojen, nauhusten ja monen muun kasvin kanssa. Alppiruusujen lehdet olivat aamulla ihan tötteröllä, mutta päivän mittaan oikenivat normaaleiksi. Petuniat kestivät pakkasta paremmin kuin pelargoniat, mistä olin yllättynyt. Jätin ne pistokkaista keväällä kasvattamani pelargoniat ruukkuihin, jotka kasvoivat sekaistutuksissa, koska en jaksanut kaivella niitä ruukuista eivätkä ne minnekään olisi mahtuneet talvehtimaankaan. Suurin pelargoniruukku on vielä olkkarissa, samoin pari vuotta vanha verenpisara ja kaksi kirjavaa murattia. Seuraksi ovat päässeet myös ulkona kesän viettäneet viherkasvit ja yksi tomaateista. Eilistä sydänkranssia tehdessäni harmittelin, ettei ollut punertavia hortensiankukkia ja tänään siirsin rapulta punertavan terassihortensian varastoon ja muistin, että omenapuun allakin on ruukussa toinen samanmoinen 🙂 

Nyt olisi hyvä hetki leikellä kuunliljat, kohta niiden lehdet ovat inhottavaa mössöä. Jos ehtivät mössööntyä, kannattaa odottaa pakkaspäivää, jolloin napsahtavat rapeina helposti poikki.

Nauhus

Endless summer ei kukkinut tänäkään vuonna ja paleltui hortensioista ensimmäisenä.

Pelargoniat paleltuivat, mutta petuniat ja lobeliat ovat vielä hengissä.

Tomaateista poistin joku viikko sitten loput kukat ja nuput ja raakileet ovat kypsyneet mukavasti. Parvekkeen tomaatteja ja paprikoita en yritäkään pitää hengissä ja tämäkin joutaa kohta kompostiin.