(Piip)asterikin kukkii jo
Olen yrittänyt väistellä katsomasta tietyllä sanalla alkavia kukkia, mutta nyt on pakko todeta, että yksi sellainen kukkii jo. Ei ihan täysillä, mutta aika runsaasti kuitenkin. Mutta sitä sanaa ei mainita, ainakaan ennen kesäloman loppua. Niiden lisäksi löysin yhden maanpeiteruusun, joka pitää siirtää ensi tilassa. Reppana kasvaa ihan tontin laidalla isojen kasvien seassa ja uskollisesti tekee yhden kukan kesässä. Muuten olisin sen jo ajat sitten hukannut. Värililjojen kohdalla aloin jo uskoa kaikkien muuttuneen talven aikana oransseiksi, kunnes vihdoin muutama valkoinenkin aukesi, toivottavasti näitä seuraa lisää. Oransseja kun on kukkinut jo peräti kolmessa paikkaa. Ja nehän eivät sitten tähän aikaan sovi oikein muihin kuin nauhuksiin ja päivänliljoihin, joten saisivat nyt olla edes yhdessä ja samassa paikassa. Eli siirtolistalle menisivät nämäkin, pitäisi äkkiä merkitä ne, että osaan kuokkia oikeat sipulit. Tänään tuli sitten se kunnon ukkosmyräkkä, jota jo vähän osattiin odottaa, en sitten yhtään tykkää ukkosesta, onneksi meni nopeasti ohi. Kasvit kyllä kaipasivat jo kovasti vettä. Huomenna saisi sitten olla pouta, meille on tulossa ekalle menevä kummipoika veljineen, eli huomenna kaitsen viittä 7-14 -vuotiasta poikaa ja olisi ihan kiva, jos ei tarvisi pidellä sadetta neljän seinän sisällä.
Huomasin vasta kuvasta, kuinka kaunis kukka tällä pienellä keltareunaiset lehdet omaavalla kuunliljalla onkaan. Tämä on tosi kiva reunuskasvi ja helppo lisätä ja meillä onkin näitä kymmeniä.
Ja tässä sitä piipasteria, tämä on ihan mahdoton leviämään, joten en suosittele istutettavaksi
Siirtoa odotteleva maanpeiteruusu
Odotettu valkoinen lilja, tämä on siitäkin kiva, että on melko matala, en tykkää korkeista liljoista
