Pionit parhaimmillaan

Loma alkoi niin vaiherikkaasti, että tänään olen useampaan otteeseen hämmästellyt, että miten voi jo olla sunnuntai-ilta, kun vastahan oli perjantai-iltapäivä ja kello viisi ja lähdin töistä. Ikävin tapahtuma oli selän niksahtaminen heti ensimmäisenä loma-aamuna, varsinkin, kun en tehnyt mitään muuta kuin kyykistyin pihassa. Vähään aikaan ei siis tarvitse puutarhahommiin haaveilla, vaikka olin suunnitellut raivaavani kaikki umpeen kasvaneet polut ja raput heti ensi töikseni lomalla. Meillä on myös edelleen terassin ovi visusti lukossa ja hypimme edelleen ulos ikkunasta, lukkosepästä ei ole kuulunut yli viikkoon mitään ja samoin toukokuussa tilattu uusi pääovi antaa odotuttaa itseään. Instagramin tarinoista löytyy vinkkejä siitä, mihin muuhun viikonloppu hurahti.

Pioniaika on nyt meidän takapihallamme parhaimmillaan, muissa osissa pihaa vielä joku aika saadaan odotella. Pionit ovat kyllä upeita kukkiessaan ja yhden uudenkin tänä kesänä hankin, vaikkeivat nyt ehkä kuitenkaan ihan ykköslempparikasvejani olekaan. Tillipionin tosin vielä haluaisin, mutta muuten ei pionihaaveita ole, tosin kyllähän niitä taitaa jo pihasta löytyäkin 11 yksilöä ja jos jokainen veisi tilaa neliömetrin (joka ei kaikille edes riitä), niin meidän pihan pionokiintiö on kyllä täynnä.