Satoa ja sen puutetta

Vihreitä unelmia

 

Reissusta tullessa pihassa odottivat kypsät mansikat poimijaansa. En tiedä, johtuuko suurelta tuntuva sato siitä, että olimme reilun viikon pois eikä tullut mansikoita syötyä päivittäin niinkuin normaalisti, vai onko varsinkin metsämansikoita tänä vuonna normaalia enemmän. Tai sitten ovat vain päässeet leviämään. Oli niin tai näin, niin ihanahan noita on jugurtin tai puuron päälle laittaa. Puutarhamansikat karsin viime vuonna vain muutamaan taimeen, jotteivat homehtuisi niin helposti. Lisäksi laitoin alle itsetehtyä haketta, jota näyttää meillä riittävän ihan loputtomasti. Nyt ovat marjat pysyneet vähän puhtaampina ja kuivempina kuin aiemmin. Olen kyllä tuota sivupihan polun reunusta katsellut vähän sillä silmällä, että siihen olisi ihana saada jotain nättiä kukkaa mansikoiden sijaan, josko mansikat muuttaisivat kasvilavan reunaan, mistä voisivat vähän roikkuakin. Ja olisi varmaan korkea aika uusia taimetkin.

Basilika on tänäkin vuonna kasvanut yhtä hyvin kuin aina. Kylvin tällä kertaa eri lajikkeet eri ruukkuihin ja se oli hyvä ratkaisu. Viime vuonna tavallinen perusbasilika jäi muiden lajikkeiden jalkoihin, kun tänä vuonna on kasvanut hienosti. Pitäisikin pakastaa noita nyt, kun ovat parhaimmillaan. Timjami ja oregano talvehtivat hyvin ja ovat vallanneet suuren osan kasvulavasta. Purkissa kasvaa lisäksi rosmariinia. Nuo ovatkin meidän suosikkiyrtit.

Tilli on taas tänä vuonna kasvanut normaalin huonosti ja persilja ei itänyt lainkaan. Kesäkurpitsat ovat kukkineet jo kauan, mutta satoa ei ole näkynyt. Ja vähän sama vika on ensimmäisessä avomaankurkkukokeilussani, tosin niissä taitaa sentään olla minimaaliset alut.

Pensastomaateissa on ollut raakileita jo pitkään, mutta eivät ne näissä sateissa taida siitä juuri kypsyä. Reissun ajaksi kokosin ne terassille, että olisivat helposti kasteltavissa enkä ole saanut aikaiseksi kiikutella niitä takaisin 'kasvihuoneeseen'. Chilisadosta sen sijaan on tulossa hyvä, vaikka kolmesta taimesta kaksi nakkasin pihan perälle kirvojen takia. Onneksi tämä ainokainen näyttää olevan satoisaa laatua.

 

Viinimarjat ovat myös kovaa kyytiä kypsymässä, valkoiset ja punaiset ovat jo suurelta osin kypsiä, mustat ja vihreät eivät ihan vielä. Niitä en viitsi sateeseen lähteä ikuistamaan.

 

Kommentit

Sini K. (Ei varmistettu) http://www.kasvihormoni.fi

Tää postaus voisi olla melkein meidän pihalta tehty! Meillä kasvulavan reunassa olevat mansikat paleltui viime talvena, keskellä pysyivät hyvinä. Tähän asti tosin reunat on ollut ihan yhtä hyvä paikka kasvaa kuin keskustakin, joten ehkä poikkeuspakkastalvea ei kannata ottaa mansikankasvatuksen lähtökohdaksi. Ja ihana tuo toteamus "tilli -- on kasvanut normaalin huonosti" - minäkään en saa sitä kasvamaan koskaan. Siis ikinä. En todellakaan ymmärrä, miten se muka on helppohoitoinen kasvi, kun omani jäävät aina ruipeloiksi ja ovat parikymmensenttisiä. Onneksi meillä ei myöskään pidetä tillin mausta (paitsi Tekninen tuki), joten huonokin sato kelpaa :)

Kahlasin taas pidemmän pätkän postauksiasi läpi, teillä on kyllä niin ihana piha, että!

maikku67
Vihreitä unelmia

Kiitos! Täytyykin sitten vielä miettiä sitä mansikoiden paikkaa tai josko reunan suojaksi voisi haravoida lehtiä siltä varalta, että lunta ei tule. Vanhempieni pihalla kasvavat tillit tosi rehevinä ruusujen joukossa ja kesäkukkapurkeissa. Ihmettelen aina äitini outoja kylvöpaikkoja, mutta näyttävätkin kyllä ihan hauskoilta. Sain heiltä myös juuri ruukullisen persiljaa ja isäni taisi neuvoa laittamaan sen varjoon. Josko nämä molemmat tykkäisivät enemmän varjoisasta paikasta? Minä sain ihme kyllä viime vuonna tillin kasvamaan kohtuullisesti, mutta näköjään se oli joku tilapäinen häiriö :) Meillä tilliä kuluisi uusien perunoiden ja kalojen kanssa paljon, joten jatkan sitkeästi sen kylvämistä. Ensi vuonna taidan kyllä kokeilla purkeissa tai siellä ruusujen seassa, jotka ihme kyllä selvisivät kuin selvisivätkin talvesta.

Kommentoi