Syyspiha vol. 2

Mikähän siinä on, että välillä haluaa tehdä täysremontin ja sitten taas toisinaan on oikein tyytyväinen. Pätee yhtälailla omaan ulkonäköön, kotiin kuin puutarhaan. Näitä kuvia kun katson olen taas oikein tyytyväinen meidän pihan runsauteen. Ehkä taustalla on tietoisuus siitä, että kohta kaikki taas kuolee, tulee synkkä rospuuttoaika ja oma suojaisa piha paljastuu naapureille ja naapuritalojen riitelevät tyylit ja värit meille. Niin että nyt kannattaa olla tyytyväinen, kun kasveissa on vielä lehdet ja jotakin kukkii, vaikkei kaikki ihan tiptop olekaan. Olla tyytyväinen tässä ja nyt on tärkeä taito.

Lehtikaali (kuvassa sylissäni) ei ilmeisesti lopu meiltä koskaan eikä siihen taida pakkanenkaan pystyä. Omasta mielestäni se on vähän sitkeää enkä oikein tiedä, miltä maistuukaan, vaikka mies sitä vähän joka ruokaan tunkee. Samoin pinaatti ja mifu on ilmeisesti tulleet pysyvästi meidän perheen ruokavalioon. Tosin aloitin taas viikon ruokalistan laadinnan ja siinä ei näitä aineita ole, tänään kokeillaan ensimmäistä kertaa tomaatti-mozzarella-lasagnea. Kipaisin juuri pyörällä hakemassa kauppalistasta unohtuneet herkkusienet ja aurinkokuivatun tomaatin. Näistä aineista ei voi huonoa tulla 🙂 . Voisikohan lehtikaalia pakastaa tai säilöä jollain muulla tavoin?

Ps. Eiliset kuvat joutivat roskakoriin tämänpäiväisten ihanan aurinkoisten kuvien tieltä.