Viimeiset mohikaanit & sitkeät sissit

Varjon puolen tulppaanit kukkivat koko rahan edestä. Vaikka alkuun kauhistelin näiden värejä, niin kun silmä on niihin tottunut, niin nyt voisin pitää ne tuossa vaikka koko kesän. Harmittavasti ei ole mitään mielikuvaa, että minkälaisesta paketista nämä ovat tulleet ja sainko ne lahjaksi vai ostinko itse. Suurin osa on tuollaisia yksivärisiä violetteja, mutta seassa on myös kirjavia.

Mirrinminttu paleltui talvella ja ehdin jo harmitella sitä, kunnes siementaimia alkoi tuttuun tapaan puskea vähän joka paikasta, joten ei ole pelkoa, että tämä pihasta pääsisi katoamaan. Kukkimaan nämä eivät ehkä tänä kesänä ehdi, mutta ainakin sitten taas ensi kesänä.

Muitakin sitkeitä sissejä löytyy pihasta kuten alla olevan kuvan paju, joka ei ymmärrä kaatuneensa talvella, toivottavasti ei ole kuitenkaan juurtunut tuohon. Tämä on pihassa pojan lintukuvausrekvisiittana. Kahden alimman kuvan taimista ei ole tietoa, veikkaisin puna-ailakkia. Purkissa kasvaa pihlaja-angervoa ja siitä taitaa puuttua pohja. Nuo ohuet metalliruukut eivät kovin montaa vuotta kestä, jos mullan laittaa suoraan ruukkuun ja painavia ruukkuja vielä vähän siirtelee. Näistä on muistaakseni kaikista irronneet pohjat.