Vuoden lyhimpänä päivänä

Tästä pullosta piti tulla maailman simppelein kynttilänjalka, mutta sen suu olikin niin pieni, ettei siihen mahtunut kynttilää. Laitoin sitten korkin kiinni ja pullon ikkunalaudalle ihan vain koristeeksi, koska oli mielestäni niin kaunis. Kokeilin etukäteen, että pienet metallipihdit mahtuvat suusta sisään ja niillä saan tarvittaessa oksan ulos. Helpointa lienee kuitenkin kaataa vesi pois ja antaa neulasten pudota ensin.

Päätin taas kerran yrittää täydellistä imellettyä perunalaatikkoa, joka on lempijouluruokani. Toistaiseksi en ole koskaan onnistunut itse tekemään kunnolla imeltynyttä ja ihanan tummaksi ja löysäksi paistunutta laatikkoa. Aika monta kertaa olen ostanut laatikon lounasruokalasta tai antanut anopin valmistaa sen, mutta nyt siis ajattelin taas kokeilla ihan itse. Valitsin lajikkeeksi puikulan (pito olisi kaikkein paras, puikula oli tärkkelyspitoisuuslistalla kolmantena), keitin ja liottelin perunankuoret maidossa ja imellytyksen hoitelen uunissa paistomittarin kera. Olen siis opiskellut asiaa ja oppinut, että ihanteellinen lämpötila on niinkin korkea kuin 62-65 (amylaasin beta -muodon toiminnan optimilämpötila) tai 72-75 astetta (alfa-muodon optimilämpötila). Nuo siis jotenkin hoitavat sen imeltymisen. Samassa ohjeessa kyllä neuvotaan säätämään uuni 55 asteeseen, joten ihan en ymmärrä, että miten sen perunan lämpötila sitten noin korkeaksi nousee. Mutta seurailen nyt tuota paistomittaria ja yritän pysytellä noilla huitteilla. Ajattelin pakastaa laatikot raakana ja paistaa sitten vasta suoraan pöytään.