Yllätys kukkapenkissä

Vihreitä unelmia

Kesäloma-aamuni alkavat aina samanlailla, piha pitää pikaisesti katsastaa uusien kukkijoiden varalta ennen aamupalaa. Jos sataa, pitäydyn terassilla, muuten kiertelen pyjamassa aamukasteisella nurmikolla. Joskus mies saa odottaa aamun lehteä kymmenen minuuttia, kun kiertelen ihastelemassa jokaista uutta nuppua ja kukkaa lehti kainalossa. Meidän pihaan ei näe kesäaikaan mistään, joten siellä voi ihan rauhassa patsastella ihan missä asussa tahansa ja postilaatikollekin kipaisen aina aamutakissa. Kyllä maalla on mukavaa ! Vaikka oikeasti asun kyllä kaupungissa ja vielä hyvin lähellä keskustaa. Mutta kuten otsikko antaa ymmärtää, niin tänä aamuna hieraisin pari kertaa silmiäni, kun näin ensimmäisen auenneen päivänliljan. Nämä ovat peräisin läheisestä taimistosta, joka jakoi syksyllä loput perennat ilmaiseksi kanta-asiakkaille. Ne eivät tietenkään kukkineet enää, eikä niissä ollut esittelylappuja, joista olisi selvinnyt tarkemmat värit, joten kuvittelin näiden olevan perinteisiä keltaisia tai oransseja, ei nyt niin hyvin minun pihaani sopivia, mutta niin komeita kukkia kuitenkin, etten malttanut niitä olla ottamatta. Mutta nämähän, tai ainakin tämä yksi, osoittautui tänään todelliseksi keikariksi. Näen sieluni silmillä tämän jossakin kaupungin puistossa komeana kasvustona nauhusten edessä, mutta minun vaaleanpuna-lila-sinisessä kukkapenkissäni tämä h i e m a n pistää silmään. No ei tähän kyllä olisi sopinut keltainen tai oranssikaan. Nuppuja on valtavasti, on selvästi viihtynyt tässä paikassa erittäin hyvin, paljon paremmin kuin vanhat päivänliljani pihalammen reunalla, joten olen vaikean paikan edessä. Jätänkö kukat tähän enkä välitä, että väriharmoniasta ei ole tietoakaan, vai yritänkö tunkea nämä johonkin, mihin sopivat paremmin. Viherpeukalo joutuu jatkuvasti tekemään hankalia päätöksiä ja valitettavan usein ne menevät pieleen. Mutta tylsäähän se olisi, jos kaikki menisi kerrasta nappiin, eikä olisi muuta tekemistä kuin rikkaruohojen kitkentää. Ajattelin nyt kuitenkin odottaa, että nuo kaveritkin pääsevät kukkaan, lehdistöt näyttävät vähän erilaiselta, joten todennäköisesti tässä on eri lajikkeita. Täytyy käydä kaivelemassa, josko siellä olisi jotkut nimikyltit vielä tallella, pikaisella googletuksella tämä näyttäisi lajikkeelta Hemerocallis Frans Hals (Frans Hals oli hollantilainen taidemaalari s. 1580), jota luonnehditaan näin 'This is a true classic daylily that belongs in every garden.'. Jos teillä ei vielä tätä ole, niin ei kun hankkimaan, voisin avustaa :)

 

Kommentit

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Oih, minä pidän tuosta Frans Halsista! Mulla oli sitä edellisessä pihassa etupihan tulensävyisessä penkissä. Sinne se sopi kuin nenä päähän, en kyllä asettaisi sitä nykyisten valko-puna-sini-pinkkien istutusten sekaan :) 

Onpa hauska tapa tuolla teidän lähitaimistolla vaalia uskollisia vakioasiakkaitaan. Voisin ryhtyä vaikka näin etänä taimiston kanta-asiakkaaksi!

maikku67
Vihreitä unelmia

Mitä sinulla oli tuossa tulensävyisessä penkissä ja oliko se sellaisessa paikassa, että siihen ei näkynyt muunsävyisiä penkkejä ? Minulla on kelta-oranssi-punainen asteikolla tulikellukkaa, kulleroa, väriminttua, erilaisia päivänliljoja, erilaisia nauhuksia, suikeroalpia, tarha-alpia, liljoja, ruusuja, pihakäenkaalia, palavaa rakkautta ja kultatyräkkiä. Noista punaiset sopivat jotenkuten muihin penkkeihin, mutta keltaiset ja oranssit eivät. Valitettavasti kaikki aurinkoisen paikan istutusalueeni ovat tosi isoja ja näkyvät samaan paikkaan.

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Postasin tuon kuvapläjäyksen omasta penkistäni (ja muistin, että kasvoihan siellä varmaan muutamaa muutakin mutta vain vähäisissä määrin), ja aloin sitten pohtia tuota sinun kasvivalikoimaasi. Kukat vaikuttavat hyviltä, onko niissä sama lämpöisyyssävy, vai onko esim. väriminttu kylmän sävyinen?

Mitä, jos ryhmittelet kasvit liukuvalla väriskaalalla keltaisen ja oranssinsävyisistä anilliineihin ja sinisiin, siis niin, että lämpimät (tuliset) sävyt ovat yhdessä penkissä ja kylmät sävyt toisessa (tai vaikka useammassa)? Yhdistäväksi tekijäksi voi laittaa vaikkapa minulla ollutta siperiankurjenmiekkaa tai jotain vastaavaa. Tai siis luultavastihan sinulla on jo istutukset suunniteltu suurin piirtein näin... Ainakin kuvista päätellen.

Minä olen suunnitellut tähän meille alueiden jaottelua kärhöillä, isotöyhtöangervoilla ja pikkupuilla/ vartetuilla marjapensailla. Niillä saa katkaistua näköyhteyden parissa vuodessa. Sen jälkeen voi samalla entisellä laakealla pihalla pitää värit eri puolilla. Onko liian rehevä ratkaisu sinun väriongelmaasi? Ja aina on olemassa tehokas ratkaisu nimeltään lapio ja komposti ;). 

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Yksi seuraamistani blogeista oli tehnyt juuri postauksen värikkäistä päivänliljoista. Kannattaa kurkata:

http://rubensrabatter.blogspot.fi/2013/07/mina-dagliljor.html

Perho Kerttunen
Kasvihormoni

Piti ihan kaivaa kuvia, että muistin, mitä meidän etupihan penkissä kasvoi. Etupiha oli erillään muusta pihasta, joten siihen ei näkynyt muualta, sen vuoksi etu- ja takapihojen värimaailma erosivat toisistaan.

Ensimmäisestä kuvasta näkyy penkin koko, eli pituutta oli joku 7 metriä ja leveyttä metristä kolmeen, neljään. Kuvan etualan multa on vasta kipattu paikalleen, joten siinä ei ole vielä mitään kasveja - tuon kuvan perusteella ei siis kannata arvailla penkin kasveja. Yllättävästi penkin kantavana kasvina oli siperiankurjenmiekka, joka toi kontrastia kaikille muille kukille. Toinen kantava kasvi oli keltainen päivänlilja.

Kevät alkoi erilaisin tulppaanein ja keltasävyisin perennoin. Suosikkini oli tyräkki, jonka siirsin kasvamaan melko keskelle penkkiä (aluksi se oli reunassa mutta se ei näytä siinä hyvältä kuin muutaman viikon ajan).

Kellukka ja korallikeijunkukka olivat tulppaanikauden jälkeen mun suosikkejani (ne olivat penkin reunuskasveja), samoin anilliinin punainen harjaneilikkarivistö tulikellukan takana. Se tosin kapeni sitä mukaa, kun muut perennat laajenivat. Keltamaksaruoho kasvoi ihan penkin reunassa ja osin soran seassakin.

Samaan aikaan, kun tulipenkissä kukkivat kultahelokit ja palavarakkaus (ja ne harjaneilikat), kaarevan polun toisella puolella oli värililjojen aika.

Keskikesän jälkeen pääosaan nousivat päivänliljat ja nauhukset. Syksyn kukkijoiksi istutin punahattua, joka kukki kivasti pakkasiin asti. Samaan aikaan taustan idänvirpiangervoaidan ruska vei kyllä kaiken huomion. 

Sisääntulossa tuon penkin vieressä oli yleensä hyvin räiskyvin värein istutetut ruukut!

maikku67
Vihreitä unelmia

Kiitos! Upeaa väri-ilottelua ja hyvin samoja kasveja kuin minulla. Alan heti suunnitella. Jos kaataisimme yhden koivun kompostorin edestä, saisin siihen upean penkin ja sen edessä on luumupuu, joka blokkaisi näkyvyyttä eteenpäin. Toisaalta nuo päivänliljat sopisivat ehkä sisääntuloa vastapäätä, johon olen suunnitellut täyttä kuunliljarivistöä ja jossa vastapäätä ovat nauhukset. Alkukesästä siinä kukkivat alppiruusut, pionit ja kurjenpolvet, joten väri vaihtuisi tähän aikaan totaalisesti. 

Kommentoi