Eettiset viinit II/IV: Biodynaamiset viinit

Biodynaaminen viljely on viljelymetodi, joka pohjautuu kaikille steinerlapsille tutun Rudolf Steinerin 1900-luvun alussa kehittämään antroposofiaan.

Biodynaamisesti tuotetut viinit ovat siis luomuja, mutta biodynaamisessa viljelyssä korostuu luomuakin vahvemmin viljelytilan oman ekosysteemin toiminta ja hyvinvointi. Viiniköynösten viereen saatetaan siis istuttaa tuholaisille paremmin maistuvia kasveja ja lannoitteena käyttää omien kotieläinten lantaa, kompostoinnilla on suuri rooli ja viinikellarissa viinin mekaanista liikuttelua vältetään.

Biodynaamisessa viljelyssä käytetään preparaatteja, jotka ovat esimerkiksi veteen sekoitettua lantaa tai kasviteetä. Viljelyä ja töitä viinitarhalla rytmittää kuukalenteri ja astrologialla onkin suuri merkitys biodynaamiselle viljelylle. Monet jutut, kuten lannalla täytetyn lehmänsarven tai kasveilla täytetyn ja auringossa kuivatun virtsarakon hautaaminen maahan kuulostavat omaan korvaan vähän huuhaalta, eikä biodynaamisella viljelyllä ole tieteellistä perustaa, sillä antroposofiassa kyse on uskomukseen pohjautuvasta maailmankuvasta.

Tällä menetelmällä tuotetut viinit ovat usein kuitenkin puhuneet puolestaan. Biodynaamiset viinit ”tehdään tarhalla”, sillä viininvalmistusvaiheessakin viiniin yritetään kajota mahdollisimman vähän, jolloin viinin edustavat kasvupaikkaansa ns. Tavallisia viinejä paremmin. Alkossa Demeter-yhdistyksen sertifioimat viinit tunnistaa omasta leimastaan, joita on tällä hetkellä vakiovalikoimassa kahdeksan.

Yksi suosikeistani on Fleury Fleur d’Europe Brut –samppanja, 39,90 €. Fleury on moniulotteinen, mineraalinen, pähkinäinen, luumuinen, mausteinen ja paahteinen, eli siinä on vähän kaikkea, mistä samppiksessa pidän. Ihana viini, jota tekisi mieli juoda useamminkin.

EA:n viinikoulussa biodynaamista viiniä edusti hyvin tehty ja puhdas Meinklang Grüner Veltliner 2013,10,60 €,  jonka kukkainen tuoksu antoi odottaa ehkä vähän runsaampaa makua, kuin mitä oli tarjolla. Hapokkuus ei ollut viinissä ihan tasapainossa, mutta hei, viini maksaa kympin ja sillä on hauska stoori, sillä viiniä valmistava perhe kasvattaa myös karjaa.

Alkon biodynaamisella tagilla merkityissä viineissä tuli vastaan alkukesästä ostamani  italialainen Cefalicchio Rosso 2010, 14,83 €. Keskitäyteläinen, maamainen, moniulotteinen ja kuivattujen viikunoiden aromeja omaava viini oli kovasti mieleeni. Harmi, että se poistui vakialkoni valikoimasta, sillä tykästyin tähän terästankeissa kypsytettyyn viiniin kovasti.

Mitä mieltä olet biodynaamisesta viljelystä? Huuhaata or not?

Lähteet:
Biodyn.fi
Biodynaaminen viljely: kosmista voimaa vai luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa?, Uusi musta
Luomu ja biodynaaminen viini, Wineserver
Rekolan biodynaaminen maatila
Demeter-tuotannon ehdot