Viinikaappi on siitä petollinen kapistus, että sinne saattaa unohtaa ihan tässä lähiaikoina juotavan uutuusviinin lähes puoleksi vuodeksi. Vaikka viikonloppu meni lähinnä töitä ja työhön verrattavia taittohommia tehdessä, ehdittiin poikaystävän kanssa pistämään parilla kuumaksi, parsat kattilaan ja kaivamaan varmaankin viime vuoden puolella ostettu La Garnacha Salvaje del Moncayo 9,49€ kaapin perukoilta esiin.

Yksinomaan kauniin etiketin vuoksi ostetun pullon sisältö oli ihan hyvää kamaa varsin kohtuulliseen hintaansa nähden. Omaksi ilokseni tosi pinotmaisessa, illallisseuran mielestä rosépippurisessa viinissä oli kevyehkö fiilis, hellät ja nopeat tanniinit ja pehmeä mausteinen jälkimaku. Jotain eukalyptyksiä ja hapankirsikoitakin luulen nuuhkineni. Muuten aika marjaisaa ja maanläheistä litkua, jota voisin ainakin itse juoda uudelleen.

Pihvin, parsan ja bearnaisen aka. maailman parhaan pikaruoan kanssa viini ei ollut hullumpaa – parsaa väitetään vaikeaksi viinin suhteen, joten olen iloinen, että kombo ei maistunut ainakaan surkeammalta yhdessä kuin erikseen, vaikka harmonisesta ja toisiaan täydentävästä foodwinegasm -setistä homma olikin kaukana.

Muuten suosittelen Garnachaa lahjaksi, arki-illan viiniksi, kynttilätelineeksi tai nätiksi tuhkikseksi parvekkeelle. Meidän partsilla vieraat saavat tumpata röökinsä Ruinart-pulloon kaljatölkin sijasta – sisään leijuva tupakansavukin tuoksuu silloin paremmalta.