Tee se itse: Viinitasting osa 1

Viinitastingit ovat ehdottomasti viiniharrastuksen suola, sokeri ja suolakaramelli. 

Kun viinialan  ammattilaiset kerääntyvät huvittelemaan tai skabailemaan, maistetaan viinejä usein sokkona ja tarkoituksena on tunnistaa viinin alkuperä ja vuosikerta. Tavallisen viininystävän kannalta tässä ei kuitenkaan ole useimminkaan mitään hauskaa tai hyödyllistä. Kivempi tapa pitää viinitasting on valita viinejä, joiden kautta oivaltaa jotain viineistä.

Monilla viinikerhoilla tai esimerkiksi Viini-lehden viinikoululla tastingit on usein järjestetty jonkin rypälelajikkeen tai alueen ympärille. Se onkin oikein oiva tapa oppia jotain tietyistä aihepiiristä, mutta jos vasta aloittelet viinin juomista, suosittelen pitämään tastingin, jossa on maksimissaan kuusi viiniä, ja jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Näin opit huomaamaan eroja viinien välillä ja ehkä myös vähän sitä, minkä tyyppisestä viinistä itse pidät.

Tässä siis viiniehdotukset helppoon tastingiin, jota varten tarvitset kaksi lasia per osallistuja ja pullon viiniä max. kymmentä osallistujaa kohti. Tastingeissa sopiva maisteluannos on noin  6 cl, eli puolikas ”normaalista” viinilasillisesta.

Kuohuviinit

Viineissä ei merkkaa ainoastaan rypäle ja alkuperämaa. Valmistusmenetelmällä, kuten käymisellä tai kypsytyksellä on ihan mieltsin iso rooli lopputuloksen kannalta. Ota kaksi viiniä: Val d’Oca Prosecco, 10,98 € ja Lindauer Cuvée Brut, 12, 78 €. Pyrkikää tunnistamaan, kummassa viinissä on enemmän päärynäisiä aromeja ja kummassa paahtoleipäisiä aromeja. Pohdi, kummasta pidät enemmän.

valdoca.jpg

lindauer.jpg

 

Vastaus: Prosecco on päärynäinen ja Lindauer paahtoleipäinen. Tämä johtuu siitä, että Lindauer on läpikäynyt sakkakypsytyksen, eli viini on hengaillut kuolleen hiivasolukon (kuulostaa ällöltä, mutta lopputulos on parhaimmillaan erittäin kunkkua) kanssa.

 

Valkoviinit

Noh, viinissä todellakin merkkaa myös rypäle. Ota kaksi viiniä: Vicarage Lane Sauvignon Blanc 11,99 € ja Carl Loewen Quant Riesling, 13,28 €. Pyrkikää tunnistamaan, kummassa viinissä on mustaherukanlehtimäisiä aromeja ja kummassa aprikoosiin ja meloniin viittaavia aromeja. Pohdi, kummasta pidät enemmän.

quant risukka.jpg

vicarage.jpg

Vastaus: Molemmat rypäleet, Sauvignon Blanc ja Riesling ovat nk. Aromikkaita lajikkeita. Molemmilla on siis ominaisaromeja, jotka maistuvat viineissä kasvupaikasta riippumatta. Herukkainen viini on Sauvignon Blanc, jolle tyypillisiä aromeja ovat mustaherukat, vastaleikattu ruoho, kasvihuone, nokkonen, lime ja passionhedelmä ja aprikoosinen viini taas Riesling, jolle tyypillistä on kivellisten hedelmien,  hunajamelonin, sitruunan ja mausteiden aromit.

 

Punaviinit

Jos olet koskaan miettinyt, mitä eroa on täyteläisellä ja ei kovin täyteläisellä viinillä, tai punaisen marjaisella ja tumman marjaisella viinillä, tämä harjoitus on sinua varten. Ota kaksi viiniä: Il Pietrello, 12,99 € ja Peter Lehmann Barossa Shriraz, 13,98 €. Maista viinejä, ja pyri miettimään, kumpi viineistä olisi ohukainen ja kumpi paksukainen. Pohdi, kummasta pidät enemmän.

ilpietrello.jpg

pete shiraz.jpg

Vastaus: Il Pietrello on ”ohukainen” ja Peter Lehmann ”paksukainen”. Toisessa viinissä rypäleet eivät ehkä ole olleet niin kypsiä kun ne on poimittu, eikä rypäleiden kuoria ole lillutettu niin kauaa rypälemehun kanssa yhdessä. Vaikka Il Pietrello on kypsynyt 6kk pidempään tammitynnyreissä kuin Peten Cabernet, tammitynnyrit tuskin ovat olleet yhtä uusia kuin Mr. Lehmannin tuotoksessa. Lisäksi, isommassa viinissä on 1,5 % enemmän alkoholia, joka lisää täyteläisyyden tuntua.

 

Kulttuuri Ruoka ja juoma Suosittelen

Miten tulla paremmaksi haistajaksi? 5+1 vinkkiä

unnamed.jpg

Multa kysytään usein, miten pystyn erottelemaan viinien aromeja. No en ole puuhassa mitenkään erityisen hyvä tai siunattu millään supernenällä niin kuin samppanja-asiantuntija Richard Julin, joka kuulemma lapsena haistoi jo eteisestä saakka, että jaakaapissa on maidon päiväys menossa umpeen. In fact olen aika huono ja joskus saattaa mennä ihan helvetillisetkin tammitukset ihan ohi ”pienenä mausteisuutena”.

Mutta tässä mun tipsejä siihen, miten aromien erottelu viinistä muuttuu helpommaksi ilman supernenää:

  1. WSET:n lista

Olin keväällä WSET Advanced viinikurssilla, jossa opeteltiin systemaattinen maistelutapa. Systemaattisen maistelutavan tarkoituksena on pilkkoa viini palasiin ja kuvailla viiniä mahdollisimman osuvasti. Apuna tässä on pitkä lista tuotteita tai asioita, joiden avulla viinin aromimaailmaa voidaan kuvailla. Eli jos tuntuu siltä, että ”kyllä mä sit tiedän miltä se maistuu kun sen joku sanoo mulle tai mä nään sen” niin ota avuksi lista aromeista.

  1. Pieni huijaus

Rypäleille tunnusomaisten aromien tunteminen auttaa kummasti viinin kuvailussa. Jos tietää, että rieslingeistä löytää usein hunajamelonin, persikoiden, aprikoosien, kypsän limetin, kypsän sitruunoiden, mausteiden, yrttien ja mineraalisuuden aromeja, on helppo vähän säveltää ja heitellä ilmaan rypälelajikkeeseen liittyviä aromeja.

  1. Treeni

Haistaminen vaatii treeniä, ihan niin kuin moni muukin asia tässä maailmassa. Jos ei tiedä, miltä persilja tai päärynä tuoksuu luonnostaan, on mahdotonta löytää niitä viinistä.  Eli haista kaikkea ja pyri painamaan mieleen erilaisia hajuja, vaikka ne eivät tuntuisi kovin viinillisiltä.  Hyvää treeniä on tehdä tätä myös ”väärin päin”, eli palauttaa mieleen, miltä joku juttu toksuu tai maistuu.

  1. Hajusteiden käytön välttäminen

Unohduksien seurauksena en käyttänyt melkein kuukauteen hajuvettä. Hajusteesta luopuminen herkisti nenää toden teolla, ja esimerkiksi yksi suihkaus hajuvettä ranteessa tuntui lemuavan ihan kreisinä. En muutenkaan käytä hajuvettä tai kovin tuoksuvia hiusjuttuja viinitastingeissa, mutta ”tuoksupaastoa” voisin kokeilla jatkossa uudelleen.

  1. Välineistö

Tulppaaninmuotoisen viinilasin ideana on pitää viinin aromit lasissa. Kunnollisesta viinilasista viinin haistelu on huomattavasti helpompaa kuin laakeista ysärilaseista, jotka päästävät kaikki aromit taivaan tuuliin.

 

+1 Halpisten ja chileläisten välttäminen

Edulliset viinit eivät ole niitä helpoimpia ja WSET:ssäkin viinien keskihinta huiteli siinä 15-20 euron kieppeillä. Laadukkaissa eurooppalaisissa viineissä on usein monipuolisin aromimaailma, kun taas omasta mielestäni surkein on halvoissa viineissä ja kympin chileläisissä.

Koti Ruoka ja juoma