Rapujuhlat II/II: Vieraana ja isäntänä

ravut_skoolissa.jpg

Kennellekään ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, että tykkään rapujuhlista kovasti ja perheelläni onkin homman suhteen pitkät perinteet. Osa rapujuhlien viehätyksestä liittyy ainakin itselläni hauskoihin perinteisiin ja rapujuhlaetikettiin, joka ei ole ihan niin tiukka kuin juhlaillallisilla tai akateemisissa pöytäjuhlissa, mutta koska kyseessä on kuitenkin perinteinen juhla, on hauskaa säilyttää osia vanhasta rapujuhlakulttuurista. Tässäpä muutamia meidän suvun ja kaveripiirin perinteitä sekä muutama vinkki!

Istumajärjestys

Yleensä istutaan siten, että joka toinen on mies ja joka toinen on nainen. Isännät istuvat vastakkain pöydän päissä tai keskellä pöydän sivuja, mutta virallisissa istumajärjestyksissä pariskunnat on tapana hajauttaa. Keskustelu on usein mielenkiintoisempaa, kun ei istuta samojen vanhojen naamojen vieressä joka kerta. Äidilläni on joskus myös tapana vaihtaa istumajärjestystä kesken illan, vaikkapa pää- ja jälkiruoan välissä, mikä on kiva tapa saada vähän uutta eloa iltaan.

istumajarjestys.jpg

 

Daamin kohtelu

Ennen pöytään istuutumista odotetaan, että kaikki ovat saaneet rapukaulurinsa kaulaan, mies auttaa oikealla puolellaan istuvalle daamilleen rapukaulurin kaulaan ja daami auttaa tietenkin vastaavasti. Miehen tehtävä on avustaa daami tuoliinsa ja valita hänelle ensimmäinen rapu ennen oman saksiniekan nappaamista.

rapujuhlat1.jpg

Puheet ja maljat

Rapujuhlissa puheiden pidon avaa usein isäntä toivottamalla vieraat tervetulleiksi ja kohottamalla maljaa. ”Oikeasti” maljan kuuluisi olla viiniä tai siitä hieman väkevämpää, mutta koska olut on myös hyvä juoma rapujen kanssa, voi omasta mielestäni oluellakin nostaa maljaa. Skoolatessa nostetaan malja ensin omalle parilleen (miehillä oikealla puolella olevalle daamille ja naisilla vasemmalla olevalle miehelle), sen jälkeen toiselle vierustoverille ja viimeisenä vastapäätä istuvalle.

Rapujuhlissa puheiden pito on usein spontaania ja puheita voi pitää ravuille, kauniille illalle, ystävyydelle tai mille nyt ikinä tahtookaan. Kiitospuhe sijoittuu usein jälkiruoan aikaan ja se on osoitettu emännälle ja puheen pitäjä kiittää puheessaan emäntää kaikkien vieraiden puolesta.

Ja jos muuten joku aloittaa puhetta ”Hyvät naiset ja herrat” niin PLIIS aloittakaa se ”Hyvät leidit ja herrat”, paljon kauniimpaa.

 

Laulu ja snapsit

Snapsi ei ole yhtä kuin shotti. Snapsia juodessa otetaan vain pieni siemaus. Isännän täyttäessä snapsilasia, on epäkohteliasta kieltäytyä kokonaan, sen sijaan voi sanoa ”vain vähän” tai ”ihan vain sormustimellinen” ja juoda laulujen jälkeen viiniä tai olutta.

Laulu kuuluu olennaisesti rapujuhliin, sillä snapsia on tapana ottaa laulun yhteydessä. Laulu saattaa aluksi olla vaivaannuttavaa, joten mukava tapa on aloittaa laulu mahdollisimman aikaisin kaikille tutulla laululla, kuten Helan gårilla. Isäntäväen on syytä niellä noloutensa ja opetella laulamaan laulu vaikka Youtube-videon avulla tai varmistaa etukäteen, että edes joku juhlavieraista laulaa kovaa.

Laulua voi ehdottaa kuka tahansa kilistämällä lasiaan leipäveitsellä. Laulujen sanoja on syytä olla riittävästi pöydässä ja lauluvihkosta tulisi löytyä noin 10-20 biisiä, usein opiskelijajärjestöjen lauluwikejä löytyy Google-haulla ”sitsilaulu”.

snapsien_kaveri.jpg

POIKKEUS!!

Jossain perinteissä puheiden jälkeen voi ottaa snapsia ja usein ensimmäinen snapsi on omistettu ensimmäiselle pyrstölle.

taplarapu.jpg

Rapujen syöminen ja käsien siivous

Rapujen syömisessä ryystäminen ja pieni sotta kuuluvat asiaan. Pöytään tulisi kuitenkin varata jokaisella oma pieni kippo käsien huuhtelua varten (sinne voi laittaa sitruunaviipaleita tai mustaherukanlehtiä) tai ainakin savetteja. Jos olet ekaa kertaa rapujuhlilla, älä siis juo mystisestä sitruunoilla ja lehdillä koristellusta maljasta 

Ravut pääruokana vai alkuruokana?

Kaveripiirissäni olemme kokeilleet molempia tapoja ja vakuutan, että ravut pääruokana on illan kulun kannalta mielekkäämpää. Kun rapupöytään ei istu nälkäisenä, rapuliemen ja snapsin petollinen liitto ei pääse yllättämään. Hyviä ruokia ennen rapuja ovat esim. Risotto, suolaiset krepit (tee etukäteen ja gratinoi koko satsi uunissa), kanttarellikeitto tai pekonilla ryyditetty tuoreista herneistä valmistettu keitto. Alkuruoan jälkeen voi pitää tauon, jolloin ravut ja kaulurit nostetaan esille, ja rapupöytään saapumiseen tulee vähän juhlavaa fiilistä.

rapujaaaaa.jpg

Pukeutuminen

Kyseessä ovat juhlat, joten ”perus” juhlapukeutuminen, jollain punaisella, kuten kravatilla, vyöllä tai korulla höystettynä.

Entä jos ei saa rapuja?

Rapujuhlat voi järjestää myös katkarapucocktailjuhlina, joissa jokainen voi koota pieniä cocktail-leipäsiä tillistä, erilaisista majoneeseista, kananmunasta ja katkaravuista.

Ravuille allergisille voi tarjota vaikka voisulaa ja tuoreita herneitä.

Isäntänä

Isäntien tehtävänä on huolehtia vieraiden viihtyvyydestä, eli täyttää laseja ja laulaa innolla mukana, sekä opastaa ensikertalaisia rapujen syömiseen. Hyvä tapa on pitää ennen aloitusta pieni demonstraatio lentoemotyyliin. 

kattaus.jpg

Muista hankkia ainakin nämä:

Rapukaulurit
– Kaupasta saa kauniita kankaisia ja paperisia, mutta myös keittiöpyyhkeistä ja pyykkipojista voi taiteilla vaatteita suojaavat liinat

Servietit
– Rapujen syönti on sottaista puuhaa, varaa siis noin kolme serviettiä per syöjä.

Leipälautaset
Rapujen syöntiin käytettävä lautanen on usein märkä rapuliemestä, leipää varten on siis parempi varata oma lautanen ja veitsi.

Paahtimet
Kaksi on aina parempi kuin yksi.

Jätesäkit
Rapuroskia kannattaa keräillä aina säännöllisin väliajoin tuplajätesäkkeihin koska seuraavan päivän lämmin rapuliemi.
 

 

Haluaisin tietää, millaisia perinteitä teillä on rapujuhlilla? 

Kulttuuri Ruoka ja juoma Suosittelen

Rapujuhlat I/II: Rapujuhlien juomat

Jeejeejee, rapujuhlakausi on ihan pian täällä! Ravustus alkaa maanantaina, mutta sain Viinimaalta maisteluun pari viiniä ja poikaystävän äidin pakkasesta löytyi muutama viimevuoden rapunen, joten mitä nyt olosuhteiden pakosta piti ottaa varaslähdö hommaan.  Tässä postauksessa syyniin pääsevät rapujuhlajuomat ja seuraavassa osassa kerron vähän meidän suvun ja kaveripiirin rapujuhlaetiketistä.

Ennen rapuja on usein paikallaan kuitenkin tarjoilla alkumalja, joka voi olla vaikka kuoharia tai joku kiva vaaleaan/kirkkaaseen viinaan tehty drinkki. Isoäitini tarjoili Bloody Maryja, mutta myös Gin Tonic tai bellini käy hyvin.

Rapujuhlilla ruokajuomana on ainakin meillä tapana olla vettä, snapsia, viiniä ja olutta.

akvavitti_linie.jpg

Snapsiksi kelpaa jääkylmäksi jäähdytetty Koskenkorva tai vodka, suosittua on myös viileänä nautittava Akvavitti, joka on pohjoismaista kuminalla ja muilla mausteilla maustettua peruna- tai viljaviinaa. Norjalaista Linien akvavittiä, 27,90 € on tehty jo 200 vuotta ja viinaa ihan oikeasti roudataan laivoilla sherrytynnyreissä ympäri maailman, liikkeen ja lämpötilan kun pitäisi antaa Linielle sen ominaismaku. Oma suosikkini on kuitenkin aito Marskin ryyppy 20,90 €, joka kaadetaan lasiin aivan piripintaan. Marskin ryyppyä voi toki tehdä itse sekoittamalla akvavittiä, giniä ja vermuttia. Viinaa voi tietty maustaa myös itse esim. tillillä tai fenkolilla.

Rapuviiniä valitessa kannattaa ottaa huomioon, että ravut ovat todella suolaisia ja vähän myös makeita. Niin karulta kuin se kuulostaakin, käsienhuuhtelumaljan koristeista kannattaa ottaa vihiä viinihommiin: sitruuna ja mustaviinimarjan lehdet poistavat rapusten tuoksua käsistä, joten samat aromit myös raikastavat palettia. Raikkaus on tässä hommassa avainsana.

bernard_massard_auxerrois.jpg

Luxembourgin kuuluisimman kuoharitalon Auxerrois rypäleestä valmistettu Bernard-Massard Auxerrois 2012, 13,50€  oli väriltään hyvin hento ja kalpea, mutta tuoksultaan omenapiirakkamaisen kutsuva. Kesäinen viini, jossa limettiä, päärynää ja persikkaa. Voisin juoda tätä puutarhajuhlissa joku kiva mekko päällä ja snäkkäillä mansikkabruschettoja. Tasapainoinen viini ei olisi tarvinnut ruokaa seurakseen, mutta meni silti kivasti rapujen kanssa. Plussaa kauniista pullosta.

nederburg_sauvignon_blanc.jpg

Rapujen kanssa sopi parhaiten pulloista edullisin, Nederburg Winemaster’s Reserve Sauvignon Blanc 2013, 9,98 €, jota en olisi ikinä itse osannut valita kaupan hyllyltä. Tainnuttavasta kasvihuoneen aromista ei ollut tietoakaan, viinin tuoksu oli lähinnä mineraalinen, vähänniinkuin olisi haistellut sepeliä sateen jälkeen ja sauvignon blanceille tyypilliset vihreät aromit muistuttivat minua karviaisista ja mustaviinimarjoista. Hetken päästä lasissa tuoksui sitruunaisuus ja yrttisyys. Olen aikaisemminkin fiilannut rapujen kanssa Sauvignon Blancia, mutta nederburgilainen ei ajanut maullaan rapujen yli vaan raikasti kokonaisuutta kivasti.

domaine_zinck_riesling.jpg

Täyteläisimmän viinin tittelin vei puolikuiva Domaine Zinck Riesling Prestige 2013, 12,97 €, jonka kukkeasta ja hedelmäisestä tuoksusta löytyi omenaa ja jotain hapokkaan makeaa, ehkä passionhedelmää.  Maultaan viini oli makoisa, sillä huikea määrä happoja ja sokeria oli hyvin tasapainossa. Vaikka ”virallisten suositusten” mukaan Zinck olisi nimenomaan fisu-&äyriäisviini, se maistui oikein hyvältä pekonilla, vuohenjuustolla ja timjamilla täytettyjen  kreppien kanssa.

 

Mitä te juotte rapujen kanssa? Mikä on ainoa oikea rapusanpsi?

Sain viinit ilmaiseksi blogin kautta, mutten saanut postauksesta korvausta, eikä minulla ollut velvoitetta kirjoittaa viineistä. Kiitokset Viinimaalle! 

Koti Ruoka ja juoma