Lähdin viikon rypäleen kanssa vähän mopolla moottoritielle, mutta homma ei ole kuivunut kasaan! Tänään vuorossa on Riesling, Saksan lahja viinimaailmalle.

Riesling on mun mielestä hyvä viini aloittaa valkkareihin tututstuminen – Sauvignon Blancit ovat pistäviä, Chardonnayt helposti tosi kuppaisia ja Pinot Grigiot saattavat maistua vain vetisiltä. Riesling on aromaattinen rypäle ja siitä tehdyt viinit ovat mukavan hapokkaita – siksi siis täydellisiä viinejä ruoan kanssa. Jos vielä aloittelet valkkareihin tutustumista, kannattaa valita riesling, joka sisältää jonkin verran sokeria.

Rieslingiä kasvatetaan paljon Saksassa, himpun verran Ranskan Alsacessa, Chilessä, Uudessa-Seelannissa ja jenkeissä ja sitä harvemmin sekoitetaan muihin rypäleisiin.

Tyypillistä aromeja (hajuja ja/tai makuja) Rieslingille ovat kukkaset, lime, hunajameloni, persikka, aprikoosi ja hunaja. Myös omena, päärynä ja sitrus ovat yleisiä aromeja rieslingeissä. Riesling on hyvin terroir expressive, eli ikään kuin päästää läpi viiniin maaperän makua, siksi sitä kehutaan usein mineraaliseksi viiniksi ja viiniä löytyy monissa eri tyyleissä. Ikääntyessään Rieslingistä tehdyt viinit muuttuvat hieman petrolisiksi, eli niihin tulee herkullinen bensainen tuoksu. Rieslingiä tehdään kuivasta supermakeaan eisweiniin (jäätyneistä rypäleistä tehtävään jälkkäriviiniin), joten mikäli olet joskus maistanut liian ”pistävää” rieslingiä, kokeile versiota, jossa on enemmän jäännössokeria.

Hapokkuuden ansiosta riesling sopii hyvin flosoa sisältävän ruoan kanssa, kuten lohen tai tuoremakkaroiden kanssa. Aromikkuutensa ansiosta se on oiva pari maustetulle, kuten vaikkapa thaimaalaiselle safkalle, mutta tietty riesling venyy myös seurusteluviiniksi.

Alkon myyjiltä kannattaa kysyä rieslingmetsällä apua vinkkaamalla vähän, millaista ruokaa oli ajatellut tehdä viinin kanssa. Aasialaisen kokkauksen kanssa vanha kunnon Kungfu Girl sopii hyvin ja jos etsit taas risukkaa kesäkaveriksi piknikille ja grillin ääreen, kannattaa antaa Tausendhügel Dry Rieslingille mahdollisuus.

Kuva: Wikimedia Commons, Bernt Rostad.