Oon niin pitkään tykkäillyt kateellisena kaikkien viinityyppien huikeista reissukuvissa, joissa huippuviinejä vedetään ties missä puitteissa. VAAN EN ENÄÄ!

Viime viikolla Maku-lehden viinibloggari I. Siren laittoi viestiä, haluaisinko lähteä sijaistamaan häntä Tukholmassa järkättävään Etelä-Italian viinit semmaan. Ilkka itse on nimittäin oikeassa Italiassa tuomaroimassa viiniskaboja ja lomailemassa. Jelly! Mutta tietty halusin ja karautin tiistaina lahden toiselle puolelle nauttimaan Puglian ja Sisilian antimista ja parin MW:n workshopeista (sekä Grand Hotelin hulppeasta lounaasta).

Italia tulee hyvänä kakkosena Ranskan jälkeen laatuviinintuotannossa. Italian korkeimmat viinien laatuluokitukset, DOCG:t sijaitsevat pääosin pohjoisessa ja Italian eteläosat ovat kuuluisia lähinnä suurista tuotantomääristään. Italian ja etenkin Etelä-Italian haasteellisuuteen viinimaana on syynä maan suuri määrä alkuperäislajikkeita, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.

Uva di’Troia, Frappato, Aglianico ja Malvasia eivät ehkä puhuttele kuluttajia samalla tavalla kuin Shiraz tai Chardonnay, mutta niiden kasvatukselle ja ylivertaisuudelle kansainvälisistä lajikkeista syynsä. Kuumaan ilmastoon soveltuneet lajikkeet tuottavat paljon mielenkiintoisempia ja upeampia viinejä, kuin lajikkeet, jotka ovat parhaimmillaan 2000 km pohjoisemmassa.

Pugliassa, eli Italian saappaan korko on aika aakeeta laakeeta aluetta, jote voimakas merituuli viilentää. Aurinkoa kuitenkin riittää, joten rypäleisiin kertyy paljon sokeria. Paljon sokeria rypäleessä = paljon alkoholia ja  paljon sokeria viinissä = viinisnobin pahin painajainen. Täytyy kuitenkin muistaa, että tulisen ja runsaan safkan kanssa viinissä pitää olla sokeria ja bodya ja varsinkin Primitivo (eli Zinfandel) piilottaa alkoholia todella hyvin.  Skandit myös rakastavat sokerisia punkkuja, kuten uuden tyylin läskiamaronea, joten en nää siinä mitään pahaa, että joku tuottaa viiniä, josta jengi nauttii. Puglialainen Negroamaro-rypäleestä tehty rosee kolahti myös kovaa. Sekä huippuhyvä Malvasia-rypäleestä tehty valkkari!

Sisilia on taas tunnettu suuresta bulkkituotannostaan, mutta erilaisten maaperien ja korkeuksien kirjo mahdollistaa todella mielenkiintoisten ja laadukkaiden viinien tuotannon. Etnan rinteellä kasvanut Pinot Noir ja Pinot Noirin ja Gamayn välimaastoon makuprofiililtaan solahtava Frappato tekivät muhun jälleen vaikutuksen.

Tarinan opetus? Etelä-Italiasta löytyy mielenkiintoista kamaa aika edullisesti ja jokainen outo rypäle on mahdollisuus.

Grazie mille vaan Ilkalle ja tapahtuman järkkääjille sekä mukana olleille!

Olin noin kuukausi takaperin Ravintolakoulu Perhon drinkkikurssilla. Kurssi koostui neljästä neljän tunnin luennosta ja meitä koulutti Suomessa ja maailmalla työskennellyt ja alan kilpailuja voittanut baarimestari Jan Lindgren. Kurssilla opeteltiin baarityöskentelyn perusteita ja juomasekoitusten valmistamista tiskin takana ja jokainen kurssilainen pääsi tekemään todella paljon erilaisia juomasekoituksia. Vaikka neljä iltaa Perhonkadulla olikin vasta pintaraapaisu drinksumaailmaan, nyt kurssin jälkeen tuntuu, etten menisi ainakaan ihan superhirveään paniikkiin, jos joskus baarin taakse joutuisin. Kivaa oli ja suosittelen kurssia kaikille rommicolaa edistyneemmästä kotibaareilusta kiinnostuneille. Hintaa kurssilla oli noin 160 €, joka oli ainakin omasta mielestäni pieni hinta.

Yksi juoma, mitä halusin oppia valmistamaan kurssilla, oli flippi. Flippi on after dinner –tyylinen juoma, johon tulee raakaa keltuaista ja viinaa. Flippiä voi kuitenkin muunnella ja versio, jonka itse opin tekemään ja josta tykkään, sisältää kokonaisen kananmunan lisäksi maitoa, sokerilientä ja viinaa.

Flippi on helppo juoma muunnella. Maidon voi korvata mantelimaidolla tai riisimaidolla ja viina voi olla melkeinpä mitä tahansa, kuten giniä, brandya tai jotain likööriä. Myös maustaminen kuuluu olennaisesti flippeihin ja tuoreet yrtit, marjat, hedelmät ja maustekatkerot nostavat flipin aivan uudelle tasolle.

Drinksukurssin vikalla kerralla pääsimme kehittelemään omia juomasekoituksia. Olin maistanut Liberty or Deathissa giniin tehtyä superhyvää mantelimaitoflippiä, joten hinkkailin flipistä oman meksikolaisversion:

Appelsiininen tequilaflip

1/3 appelsiinin kuorta
1 muna
1-2 cl cointreauta
3-4 cl tequilaa
2-3 cl sokerilientä
6 cl mantelimaitoa
Dash angosturaa
0.5 tl kanelia

Täytä lasi jäillä ja anna jäähtyä (tai laita lasi vaihtoehtoisesti pakastelokeroon). Kuori appelsiinista juustohöylällä muutama pitkä kuorisoiro. Riko muna sheikkeriin ja ravista ilman jäitä niin, että muna rikkoituu ja vähän vaahtoutuu. Laita sheikkeriin viinat, mantelimaito, maustekatkero ja kaneli.  Tyhjennä lasi jäistä. Täytä sheikkeri jäillä ja sheikkaa kunnolla. Siivilöi juoma lasiin ja laita sekaan pari jäätä sheikkeristä, jos siltä tuntuu

Kurssilla Jan sheikkaili meille votkasta, maidosta, sokeriliemestä, rosmariinista ja mustikoista ihan kreisihyvän juoman. Rosmariini ja mustikat sopivat ihan täydellisesti yhteen ja samalla idiksellä tuli aika hyvä flippikin, johon loraus sambucaa toi kivaa potkua.

Rosmariinilla, mustikalla ja sambucalla maustettu rommiflip

1 muna
4 cl vaaleaa rommia
0,5 cl sambucaa
Kourallinen mustikoita
Kourallinen rosmariinia
6 cl mantelimaitoa

Sheikkaa muna, heitä viinat, mustikat, rosmariini, mantelimaito ja jäitä sheikkeriin. Sheikkaa ja strainaa viilennettyyn lasiin.