Sydämen asiat

Innostun niin monista eri asioista, että yllätyn välillä itsekin. Mutta se on osa minua, yksi luonteenpiirteeni. Yritän olla myös innostaja: sellainen ihminen, joka innostaa myös muita ihmisiä, niin tuttuja kuin tuntemattomia.

Omaa aikaa on aina syventyminen johonkin tiettyyn asiaan, keskittyminen ja paneutuminen kaikessa rauhassa. Lukeminen on sellaista, ja muu vähän sellainen luova tekeminen. Lenkkeily, haahuilu ja matkailu yksin on myös sellaista spesiaalia omaa aikaa, jossa voi keskittyä vain omiin ajatuksiin ja ympäröiviin maisemiin.

Oma keidas löytyy jostain tulevaisuudesta, mutta sanoisinko, että veden äärellä olen onnellisin.

Tästä puhun eniten kaikista haaveistani ja seuraavasta askeleesta, jonka haluan ottaa. Viime aikoina olen tosin puhunut halusta muuttaa yksin asumaan, sillä tällä hetkellä taidan kaivata sitä eniten. (Vaikka muistan kuinka yksinasuessani toivoin että voisin muuttaa jonkun luo, ja nyt kun asun jonkun luona, haluaisin asua yksin…….. ”Haluat aina sitä mitä sinulla ei ole” ajatusmalli on hyvin totta ja hyvin ärsyttävä, mutta hyvin inhimillinen.)

Minun musiikkini kesäkuu on ollut Pink Floydin, ja eritoten kappaleen nimeltä Comfortably Numb. Ihmeen upea kuusiminuuttinen teos.

Rutiineissa esseiden kirjoittaminen, työharjoittelupaikan etsiminen ja kesän ihmettely.

Piristystä hymyilevät ihmiset ja avunannot tuntemattomilta (kiitos sinä ihana nainen, joka autoit meitä pyörän kanssa). Sekä ne aamut, jolloin kaikki tuntuu juuri niin oikealta – ja näitä aamuja on ollut tämän kesän aikana paljonkin.

Mitä voisi tapahtua saisin tietää tai edes vähän osviittaa siitä, mitä syksyllä tapahtuu vai tapahtuuko mitään, mutta tavallaan en halua edes tietää sen tarkemmin kuin että jotain tapahtuu aivan varmasti. (Go with my own flow!!!)

Minussa positiivisuus ja optimistinen ajattelutapa.

Ihanuudet heitä on monia ja ihana että on.

Kauneus on moninaista ja monimuotoista, muotoaan muuttavaa, välillä ohimenevää mutta alati olevaa. Minulle sisäinen kauneus on aina ulkoista kauniimpaa. Kun ihmisen sydän on kaunis, ei juuri muuta tarvita.

Mieli harhailee, mikä tekee elämästä aina vain jännempää. Jännää on, miten mieli voikin harhailla yhden päivän aikana niin monissa eri ajatuksissa ja asioissa.

Suhteet toivon jonain päivänä löytäväni elämääni ihmisen ja sanoa olevani rakastunut. Rakastan jo nyt moniakin asioita, ihmisiä ja ylipäänsä elämää, ja se on kai sellaista eräänlaisen suhteen luomista sekin.

Tulevaisuus on hyvä, siitäkin huolimatta että se ei sitä välttämättä aina ole.

Pelottaa että minusta tulee joku, joka en koskaan haluaisi olla.

Jos olisin itsevaltias tekisin kaikkeni, että maailma ei olisi epäoikeudenmukainen.

Rakastan hirmuisesti asioita, joita ei edes rahalla saa.

Pienet asiat ovat elämän(i) suola ja sokeri ja aivan kaikkea sellaista. Ennen ajattelin, että mitä suurempaa ja isompaa minulla on tai minulle tapahtuu, olen onnellinen ja elämä on hienompaa niin. Onneksi olen jo ymmärtänyt, että ei se yltäkylläisyys ole se juttu, että se ei ollutkaan niin hienoa, ja onneksi olen vieraantunut tuosta ajatusmaailmasta.

Oma keho voi hyvin, kun itsekin voi hyvin, tai kun se voi hyvin niin itsekin voi hyvin. Ihminen on sellainen kokonaisuus päästä varpaisiin ja takaisin, mikä kannattaa pitää mielessä. Fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisestakin puolesta kannattaa huolehtia ja rakkaudella, jokainen niistä vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Omaa kehoa on hyvä rakastaa sellaisena kuin se on ja tehdä kaikkensa että se voi hyvin, niin itsekin voi hyvin.

Eläkkeellä en aio jämähtää tai nuukailla, vaan silloin otan viimeistään ison vaihteen päälle ja antaudun elämälle ja elämiselle, jos en sitä aiemmin ole muistanut tehdä.

Terveys olen saanut elää 27 vuotta perusterveenä ja liikkua terveellä kropallani, kaikkia raajojani liikutellen. Vaikka olen joskus rääkännyt kroppaani enkä pitänyt siitä niin huolta, olen kiitollinen, että se on kaikesta huolimatta pysynyt terveenä ja kantanut minua aina tähän päivään saakka. Ei ole itsestään selvää että ihminen on täysin terve, en pidä sitä enää minään selvyytenä. En sitä aiemmin ymmärtänyt, mutta näistä päivistä lähtien haluan elää elämää omaa terveyttä vaalien ja juuri näistä hetkistä nauttien.

Elämä merkitsee minulle mahdollisuutta.

Toivon että minut muistettaisiin rohkaisevista sanoista, rohkaisevista lauseista ja mahdollisuuksiin uskomisesta. Ja siitä, että olin aidosti läsnä, silloin kun olin.

Kaunista heinäkuun jatkoa,

Vilhelmiina

Kommentit (2)
  1. Kaunis teksti ja heti ensimmäisestä kohdasta lähtien teki mieli huikata ”ihana innostuminen”. Minkäs sille voi kun innostuu helposti ja maailmassa on niin kovin monta ihmeellistä asiaa tutkittavaksi 🙂 Se on vain parasta!

    Aurinkoa keskiviikkoon Vilhelmiina (vaikka täällä Turun suunnilla ainakin sataa ja paistaa vuoron perään :D) <3

    1. vilhelmiina hellstén
      9.7.2020, 13:03

      Kiitos sinä <3

      Ihana innostuminen, se juuri, se on ihan parasta että tällaista osaa ja voi kokea! Mä olen käymässä Tampereella ja voi kyllä täälläkin sää näyttää sekavalta: lämmittävää aurinkoa ja viilentävää sadetta joka toinen tunti, tai sekä että. Tavallaan ihanaa ja virkistävää tällainen vaihteleva sää sen hellejakson jälkeen 😀

      Supermukavia kesäpäiviä sulle sinne Suomen Pariisiin ja säästä viis <3<3<3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa