Kaikella on tarkoitus, mutta tarkoituksia luot myös sinä itse
”I am a strong believer that fate exists. That everything happens for a reason. That the people we have in our lives aren’t in our lives without accident. There is always meaning. Explainable or unexplainable. There is no such thing as luck. Were are all here for a purpose. All we have to do is believe.”
Olen aina uskonut, että kaikella on tarkoitus. Jokaisella tapahtumalla, jokaisella ihmisellä. Meidän elämä menee juuri niin, kuin sen on tarkoitettu menevän ja jokaisen elämässä tapahtuu asioita, jotka ovat meille tarkoitettu tapahtuvan. Asioita, joista jokainen opettaa jotain uutta – niin itsestämme, toisistamme tai koko ympäröivästä maailmasta – ja joiden avulla pystymme ymmärtämään ja kehittämään itseämme, oikeastaan siis muuttumaan ja muuttamaan ajatusmaailmaamme. Mutta jollain tapaa haluan uskoa myös, että meidän on mahdollista luoda niitä tarkoituksia itse, joko vaikuttamalla tiettyihin kohtaamiimme asioihin tai luomalla niitä asioita, tarkoituksia, omaan elämään.
Onnen ja ilon tunteita on lähes mahdotonta kokea, jos sitä ennen emme olisi kokeneet lainkaan surua ja synkkyyttä. Emme myöskään erottaisi kauneutta kovinkaan helposti, jos emme näkisi yhtään rumuutta tässä maailmassa. Ja kun miettii, niin osaisimmeko iloita valoisasta ja lämpimästä kesästä yhtä paljon, jos sitä ennen emme olisi eläneet läpi kylmän talven? Tarvitsemme siis vastakohtia, jotta ymmärtäisimme että kaikella tosiaan on kaksi puolta.
Haluan muistuttaa, että mitä ikinä tapahtuukaan, sillä on jokin tarkoitus. Mitä ikinä tapahtuukaan, se kokemasi tapahtuma opettaa sinua. Mitä ikinä tapahtuukaan, tulet tajuamaan kaiken vasta jälkikäteen – sen, miksi juuri sinulle tapahtui niin, miksi juuri sillä hetkellä ja miten sitä voit hyödyntää tulevaisuudessa, juuri sen, hyvän tai pahan, kokemuksen läpikokeneena.
Kun muistaa nuo lauseet, on helpompi surra kun surettaa, helpompi iloita kun ilostuttaa. On helpompi elää sekä että, huonoja ja hyviä aikoja. On helpompi ottaa irti jokaisesta elämänhetkestä. Ja kannattaa myös muistaa, että oman elämän tarkoituksen löytää vain elämällä rohkeasti omannäköistä elämää, juurikin niin, elämällä.
Ongelmiakin on vain, jos ajattelet sen olevan ongelma – luomme siis ongelmat itse. Jos en pidä jostain asiasta ja haluan sen muuttuvan, minun pitäisi ensiksi katsoa peiliin ja tajuta, että ehkä minun pitäisi muuttaa omaa ajattelumaailmaa – muutosta ei välttämättä tarvitse se asia, vaan minä itse. Ja yksi lause mikä minulla on aina mielessä: ei ole epäonnistumisia, on vain mahdollisuuksia oppia.
Asiat eivät koskaan jumitu paikoilleen, vaan niiden on tarkoitettu muuttuvan ja juuri sen takia maailmassa mikä vain on mahdollista. Ja jos hetkellisesti ei saa mitä haluaa, se tarkoittaa vain että kannattaa olla kärsivällinen – tulossa on jotain paljon parempaa. Elämää hetkessä, nykyhetkeä, tätä hetkeä tässä pehmeällä sohvalla kannettava sylissä ja kuppi kahvia toisessa kädessä, kannattaa arvostaa ja päästää irti turhasta haluamisesta – kaikki tulee ajallaan, kaikki ne minulle tarkoitetut asiat.
Jokaiselle meistä on annettu mahdollisuus elämään, ja se, miten oman elämän käyttää hyödyksi ja mitä sillä tekee, on aina itsestä kiinni. Aina on mahdollisuus muokata omaa elämää sellaiseksi kuin itse haluaa, aina on mahdollisuus muuttaa asennetta, ajattelutapaa, omia tekemisiään, rutiineja, – ihan mitä vaan. Mikä vain on mahdollista.
xx Vilhelmiina