Äideistä parhain

Rakkaalle äidilleni. Äitienpäivänä.

Tänään me ollaan yli viidensadan kilometrin päässä toisistamme, mutta silti aina äiti ja tytär, ikuisesti yhtä. Olisinpa voinut keittää sinulle aamukahvit, mutta kahvitellaan kun taas tavataan. Olisinpa voinut leipoa sinulle kakun ja muffinseja, mutta herkutellaan kun taas tavataan. Olisin laittanut pöydälle kynttilän palamaan ja ostanut kukkia maljakkoon, mutta lahjon sinua sitten kun taas tavataan. Olisin halannut ja sanonut kauniit sanat, ja sen teen, kun taas tavataan. Ja pian on taas sen aika.

Minä olen sinä, sinä olet minä. Kiitos, että juuri sinä olet äitini.

Kaikille elämän tärkeille ihmisille;

Sinä päivänä kun Luoja teki sinut, hän ei muuta tehnytkään. Heräs aikaisin, otti kynän käteen, rupes siinä piirtämään. Päivät kului, ei hetkeenkään lepoa, piirtäjä ei kaivannut. Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut, mestari valmisti sut. Se kuva oli kaunis, oi ihme suorastaan, muodon jumalaisen sai. Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun päde kuolevaisten lait. Niille jotka yhä epäilevät Luojaa, sanon vastaukseksi vaan: että jos ne edes kerran näkis sinut, kaikki rupeis uskomaan.

​(Anna Puu – Mestaripiirros)

xx Vilhelmiina