Elämäntilanteet muuttuvat, muututaan me niiden mukana

VILHELMIINA H.

Miksi me ei osata olla tyytyväisiä juuri siihen elämäntilanteeseen, jossa elämme?

Olen lapseton sinkku, mutta aivan valmis äidiksi ja monelle ystävällenikin sen jo todennut. Olen myös kaivannut parisuhdetta tovin, mutta eihän se minusta ole kiinni - parisuhde tulee jos on tullakseen sitten kun tuntuu oikealta, sielunkumppanin löydyttyä. Suhteeseen en halua sännätä vain seurustelun vuoksi, henkilön pitää olla oikea ja se fiilis etenkin. Mutta esimerkiksi ystäväni, jolla on lapsi ja onnellinen parisuhde, kaipaa enemmän omaa aikaa ja vapautta tietyistä velvollisuuksista mitä lasten kautta automaattisesti muodostuu. Vaikka omaa lasta rakastaisi yli kaiken, eikä se sitä tarkoita että ei rakastaisi kun omaa aikaa juuri tuossa elämäntilanteessa kaipaisi, mutta niin se vaan menee - elämä. Ei vaan voi elää kovin itsekkäästi äidiksi tulon jälkeen, oma lapsi tai lapset on silloin prioriteetti numero yksi, kunnes he aikuistuvat ja itsenäistyvät.

Meillä kaikilla on velvollisuuksia, jopa meillä sinkuilla ja lapsettomilla. Jokaisella ihmisellä tällä maapallolla on velvollisuuksia, asioita, joita täytyy tehdä tietyssä elämänvaiheessa. Kukaan meistä ei loppujenlopuksi ole täysin freerider.

No mutta, tapahtuisiko minulle samoin, jos minulle tulisi lapsi tai päätyisin parisuhteeseen - kaipaisinko takaisin tähän itsekkääseen sinkkuelämään? 

Miten tai miksi me ihmiset olemme tälläisiä, ettemme ole tyytyväisiä mihinkään elämäntilanteeseen - täysin tyytyväisiä ainakaan. Haluamme aina sitä, mitä meillä ei ole. Ja kun saavutamme jonain päivänä sen pitkään kaipaamamme asian, olisi se sitten oma lapsi, onnellinen parisuhde tai se vapaa sinkkuelämä, haluamme sittenkin jotain muuta.

Tätä asiaa, jos mitä, meissä ihmisissä en ymmärrä. Sanoisinko, että olemme aika hankala laji.

Ja nyt,

minä aion nauttia tästä omasta sinkkuelämästä, kun vielä voin. Kun voin olla terveellä tavalla itserakas, mennä ja tulla itsekkäästi milloin haluan - kun saan olla oman elämäni prioriteetti numero yksi. Jonain päivänä en ehkä enää voi.

xx Vilhelmiina

Kommentit

Yhtä sirkusta!

Näinhän se menee, minullakin on kaikki todella hyvin, silti välillä mietin mitä teen sitten, kun joskus jään eläkkeelle :D

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Ratkaisu pulmaan: eläkkeelle jäätyäsi teet vaan sellaisia asioita, joista tykkäät! Niin yksinkertaista se on :) Minä aion ainakin noudattaa tuota ja no, tälläkin hetkellä noudatan - kun tietyt velvoitteet omassa elämässä on tehty, niin loppuaika tehdään vaan niitä kivoja juttuja! Sellaisia asioita, mitkä tekee onnelliseksi ja hymyn kasvoille :)

Lilies
Lilies & Life

Niinpä, miksi se onkin niin että aina haluaa enemmän tai vähemmän jotain mitä ei nyt ole? Taitaa olla ihmisen perusominaisuus, kun välillä pitää tehdä ihan töitä ollakseen tyytyväinen nykytilanteeseen. Toki unelmia ja tavoitteita on hyvä olla ja tavoitella määrätietoisesti, mutta useammin pitäisi pysähtyä ajattelemaan tätä hetkeä ja nauttimaan siitä! 

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Juuri näin! Muistetaan nauttia tästä elämäntilanteesta, jossa elämme tällä hetkellä! Kaikilla se on eri, ja niin kuuluukin. <3

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.