17.4.2019 vilhelmiina hellstén

Miellyttäjä? Ei, en enää

Jo pienestä lapsesta lähtien minulla on ollut tarve miellyttää. Tarve saada rakkautta ja hyväksyntää lisää sen miellyttämisen ohella. Olen kuvitellut, että jos en ole samaa mieltä tai tehnyt niin kuin muut, minua ei hyväksytä joukkoon eikä rakasteta. Että jos en miellytä muita, joudun olemaan yksin eikä kukaan halua olla kanssani. Joskus olen kuvitellut, että jos en miellytä, elämäni ei tule toteutumaan. Jään yksin. Että ainoastaan miellyttämällä muita, pääsen elämässäni eteenpäin. Silloin en pahoita kenenkään mieltä, vaan minun on helppo samaistuvana ihmisenä edetä ihan minne vain tahdonkin. Muiden mukana. Koska eihän kukaan pidä ihmisestä, joka osaa sanoa vahvasti mielipiteensä ja olla vastaan. Sellainen ihminenhän on jyrkkä, kuka sellaisen kanssa tulisi toimeen. Kaikkihan rakastavat kilttejä, jotka tekevät juuri niin kuin pyydetään. Ovat aina siinä, kun tarvitaan. Tulevat aina paikalle, kun pyydetään. Kiltit ovat helppoja, kiltit ei sano koskaan ”ei”. Ja jos kiltti ihminen sanoo ”ei”, hän ei silloin ole enää kiltti eikä edes avulias. Kilttejä on helppo manipuloida, pelata heillä ihmissuhdepelejä – kilttejä ei haittaa, he antavat kyllä anteeksi koska ovat kilttejä. Kun on tällainen ylikiltti, niin pääsee varmasti taivaaseen. Silloin on elämäkin mennyt ihan täydellisesti. *Amen*. Olen tähänastisessa elämässäni miellyttänyt aina niin tuttuja kuin tuntemattomia, niitä elämässäni pysyviä ihmisiä kuin satunnaisia tuttavuuksia. Olen miellyttänyt, koska en ole uskaltanut sanoa vastaan, sanoa omaa mielipidettä peläten mahdollisia konfliktitilanteita. En ole uskaltanut olla oma itseni. Olla minä.

Kenenkään elämä ei saisi olla pelkkää miellyttämistä. Tai oikeastaan, miellyttämistä ollenkaan. Kukaan meistä ei saisi kuvitella että on hyväksytty vain silloin kun miellyttää toisia, kun yhtyy muiden mielipiteisiin ja ajatuksiin. Kun tekee sitä mitä muutkin. Kun ei erotu joukosta, on siis sitä samaa massaa muiden kanssa. Elämän ei kuuluisi mennä niin. Ketään ei tarvitse miellyttää, ihan vain miellyttääkseen. Se on väärä tapa perustaa ihmissuhteita tai pitää jo olevia ihmissuhteita yllä.

Jokaisella meistä on oikeus sanoa oma mielipide asioista niin, ettei toinen siitä loukkaannu. Kenenkään ei kuulu loukkaantua eriävistä sananparsista, niitäkin pitää kunnioittaa. Jokaisella meistä on oikeus tehdä asioita niin, ettei kukaan sitä aliarvioi tai kritisoi. Kenenkään ei kuulu ohjata sinua omalla polullasi.

Sinä olet sinä, sinä et ole äitisi tai isäsi etkä edes paras ystäväsi. Kenenkään rakastamistasi ihmisistä ei kuulu tehdä sinun päätöksiä omaa elämääsi koskien, sinä teet sen. Vain sinä. Neuvoja kannattaa ottaa vastaan aina, sillä joskus sanat, jotka kumpuavat muualtakin kuin omasta päästä, antavat uutta perspektiiviä asioihin. Jokaisella meistä on kuitenkin oikeus tehdä se oma päätös, final touch, ilman, että kukaan sitä kritisoi. Ihan sama mitä kukaan sinusta ajattelee, sillä sinun elämä ja sinun päätökset. Sinun elämä on sinun elämä, ei kenenkään muun.

Tehkää omannäköisiä valintoja elämänne suhteen. Sinä yksinomaa itse päätät, miltä sinun tämä päivä, tässä ja nyt, ja tulevaisuutesi näyttää. Ja haluan muistuttaa vielä tähän lopuksi, että myös me kiltit ihmiset saadaan sanoa se oma, jyrkkäkin, mielipide tai ajatus. Tai tehdä asioita, joita muut eivät ehkä peloiltaan uskalla ja sitten niitä sen vuoksi kritisoivat tai katsovat kaltoin. Se on tasa-arvoa, että jokainen saa tuoda esiin omia ajatuksia ja näyttää muille omia, rohkeitakin tekoja.

Ihanaa viikonjatkoa kaikille,

xx Vilhelmiina

suhteet ajattelin-tanaan syvallista oma-elama

Kommentointi suljettu väliaikaisesti.