Oma polun valitsemisesta

86A593A0-ADF9-44B7-98AE-32FDE992FF10.jpeg

Mitä, jos ei tiedä mikä polku on itselle se oikea? Mitä, jos niitä polkuja on tarjolla yht’aikaa niin monta, eikä osaa päättää mitä niistä olisi ensimmäiseksi parhain lähteä kulkemaan, koska kaikki ovat mahdollisuuksia, tuntuvat parhailta ja ovat yhtä houkuttelevia. Ja kun kaikkia ei ole mahdollista kulkea yht’aikaa, vai onko?

Minulla on paljon mielenkiinnonkohteita, ei vain sitä yhtä ja ainoaa. Kun joku rakastaa opiskella ainoastaan matemaattisia aineita, tietää olevansa siinä lahjakas ja onkin, pyrkii elämässään matemaatikoksi tai muuksi vastaavaksi sillä ei näe itseään missään muussa ammatissa ja koska ”rakkaudesta lajiin” – minä taas sytyn ehkä liiankin monista ammateista, vieläpä yht’aikaa. Voisin opiskella kaikkia niitä juuri nyt, heti, helposti vaikka samaan aikaan. Kaikkea onkin mahdollista opiskella tai oikeastaan oppia samaan aikaan, mutta luultavasti järkevin tapa on edetä yksi itseä kiinnostava ammatti kerrallaan ja tunnustella myös mihin elämä sinut vie. Antaa elämän kantaa ja tulevaisuuden näyttää.

Mutta, olen jo ammatiltani matkailuvirkailija. Olen tehnyt töitä hotelleissa ja ravintoloissa, ollut kioskeissa ja tapahtumissa myyjän ammatissa. Ammattini ulkopuolella hoitanut lisäksi lapsia vuosittain aina vauvasta koulu-ikäisiin. Mitä kaikkea. Nyt opiskelen tradenomiksi, ja kansainvälisyys sekä markkinointi kiinnostavat. Tulevaisuudessa siintävät ja kiinnostavat viittomakielen täydellinen hallitseminen, taideteollisuusalan opiskelut, sosiaaliala ja varsinkin psykologin ammatti. Sivutyönä voisin vain kirjoittaa, kaikkea maan ja taivaan väliltä, vaihtelevissa ja inspiroivissa paikoissa. Kääntäjänkin ammatti olisi kiinnostavaa kokea, kielet kun ovat yksi vahvuuteni. Lisäksi haluan oppia meitä ympäröivästä luonnosta ja tähtitieteestä enemmän, ne kiehtovat päivä päivältä enemmän. Koko maailmankaikkeus kiehtoo. Valokuvauksesta puhumattakaan – se on rakkauteni, isoin intohimoni. Tulee varmasti aina olemaan. Haluan olla itseoppinut valokuvaaja, kehittyä ja tulla paremmaksi siinä itse oppien. Ja ajoittain huomaankin, että kehitystä on tapahtunut. Nopeallakin syklillä. Kun jaksaa olla sitkeä, luottaa itseensä ja siihen mitä tekee, silloin tapahtuu taikuutta.

Sen tiedän jo itsestäni, että pidän työstä, mikä on vaihtelevaa. Niin työ- että muutenkin elämässä kyllästyn helposti, jos rutiinit ovat samat päivästä toiseen. Se puuduttaa. Vaihtelevuus piristää ja pitää minut elossa. Saa elämän olemaan elävää. Siksi kai rakastankin matkailua, sillä siinä ollaan alati menossa ja maisemat vaihtuvat. Ja kun näkee muutakin kuin sitä samaa, luovuus lisääntyy ja inspiraatio kaiken suhteen pysyy yllä. 

Jos ei osaa valita niistä kaikista poluista sitä yhtä ja ainoaa, on luotava oma polku itse. Tai antaa sen muotoutua päivä kerrallaan eli antaa elämän kantaa.

7014D3F1-E77C-4FDB-B1A4-E6C686A04E51.jpeg

xx Vilhelmiina

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa