Hyvä ruokkii hyvää, paha pahaa: ruoki mieluummin hyvää, pahalla kun ei tee mitään

Positiivisuus luo lisää positiivisuutta, hymykin on niin kovin tarttuvaa, muistathan sen ja kaikki ne mielihyvähormonit

Ympyröi itsesi hyvällä ja hyvillä

Ole hyvä ihminen: sellainen ihminen ihmiselle -ihminen

Alituiseen valittavat tai negatiivisesti elämästä ja maailmasta ajattelevat ihmiset eivät ole sinun ihmisiä, turhaan edes yrität, just let them go

Pyydä anteeksi, anna anteeksi, mutta uskalla sanoa myös hyvästi

Ihmiset jotka eivät hyväksy sinua sellaisenaan ja yrittävät muuttaa sinua ja luonteenpiirteitäsi – ei, nej, nó

Jaa läsnäoloa ja energiaa ihmisille, jotka osaavat ottaa sitä vastaan ja ovat siitä kiitollisia

Avoimuus on lääke yksinäisyyteen

Tärkeitä on luottaa aina uudelleen ja uudelleen, uskaltaa luottaa ja olla itse myös luotettava

Sinulla on paikka tässä maailmassa, ainakin yksi, mutta paikkoja, jos niitä on useita

Rakasta ensin itseäsi, se kyllä huomataan

Epäilijät epäilee, tekijät tekee, haaveilijat haaveilee mutta verbejähän ne kaikki

Kliseisin sanonta lienee: tee sitä mikä tekee sinut onnelliseksi, mutta ihan hyvin on joku tuon kliseen lausunut back in the days

Ole kuka olet, muista ollakin se

((Sä tiedät kuka sä oot))

Yritä, koska mitä muutakaan voit

Itsekkyys ei ole sama kuin itsenäisyys, mutta jotain samaa niissä on: ainakin ensimmäiset neljä kirjainta

Itsenäisyyden kanssa uskaltaa elää yksinkin, mutta ei tarvitse kuitenkaan olla yksinäinen

Terve itsekkyys on hyvästä: silloin kunnioitetaan myös muita eikä ainoastaan itseä ja vain itseä, mutta muuten itsekkyys voi kostautua

Itsenäinen ei ole sama kuin yksinäinen, eikä yksinäinen sama kuin yksin eläminen

Yksinäiset on huomattava ja huomioitava

Rakkautta ei voi ostaa (ei vaan voi) mutta saada voi kun uskaltaa vain ottaa vastaan ja vastavuoroisesti jakaa maailmaan itsekin

Ja vaikka rakkaus on usein näkyvää ja ilmenee erilaisina tekoina, se ei aina näy: kerro että rakastat tai edes että välität

Rakkaus voittaa aina, love always wins (my motto since 2014)

Jotkut asiat on ja pysyy, vaikka maailma muuttuisi, vaikka maailma ei aina olisikaan tai olisi

Muutoksen ytimessä tapahtuu taikoja ja silloin kuvailen kukkakuvia,

Vilhelmiina

14.kesäkuuta ja olen taas ihastunut kesään. En oikein ole kesäihminen, ennemmin kevät ja syksy. Kevät on minulle uuden alkua ja uusia mietteitä oman elämäni suhteen, sitä itseensä tutustumista uudelleen ja itsensä löytämistä. Syksy taas herättelee kaikista kevään pohdinnoista, ja silloin on aika olla toimelias ja saada aikaiseksikin jotain. Syksyisin alkaa aina jokin uusi.

Kesäyöt ovat kuitenkin parasta ihmiselämässä. Eivät tule ehkä ihan ykkösenä listalla, mutta ainakin lähellä ja jotain sen jälkeen.

Kesä tulee, on ja menee, mutta jotenkin koitan pitää kesämielen ihan jokaisena vuodenaikana. Yritän muistaa olla kiitollinen ja luottavainen: saan elää tätä päivää ja huomenna on uusi mahdollisuus. Kaikkeen on mahdollisuus ja kaikilla on mahdollisuus. Sanotaan että pessimisti ei pety, mutta hah, ei optimistikaan. Taistelen turhia vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisia lauseita vastaan. Omaa elämääni moiset ei pilaa.

Välillä tulee ihmeellisiä flashbackeja niihin elämän kohokohtiin ja hetkiin, jotka ovat muuttaneet ajatusmaailmaani ja minua ihmisenä. Eivätkä nämä takaumat ole niitä ikäviä, eivät puistattavia – päinvastoin: niitä aitoja, rakkaudellisia ja onnentäyteisiä. Mitä jos en olisi koskaan kokenut niitä tai mitään, mitä jos. Tiedän että on turhaa ajatella noin ja jossitella, mutta on outoa ajatella minua erilaisena tai eri ihmisenä kuin mitä olen. Siksi jollain hassulla tavalla uskon kohtaloon: if it’s meant to be, it’s meant to be, and it will be. Olen kuka olen, koska olen. Jokainen meistä on.

Musiikki on täydellistä terapiaa ja se tulee olemaan yksiä niitä ja elämässäni aina. Mutta että vielä kun omistaisin ukulelen tai pääsisin taas osaksi jotain yhteisöllisyyttä tukevaa kuoroa, niin se jos mikään olisi mukavaa. Kuoroon ehkä joskus harmaahapsisena mutta nuorekkaana mummona, ukulelen voisin hankkia vaikka huomenna.

Onhan minulla vielä aikaa toteuttaa unelmiani ja tehdä niistä villeimmistäkin haaveista totta. Ei elämä tähän lopu, ei maailma kaadu, vaikka joskus maa murenee tällaisen kaksikymppisen alla ja todella hurjastikin. Joskus eletään toivottomuudessa, kunnes se taas jostain löytyy. Aina se on löytynyt, toivo, ja löytyy vielä tulevaisuudessakin. Ja sitten jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin tai ehkäpä jostain uudesta. Mutta kuitenkin: jatketaan.

Joskus sitä käy niin, että kaikki käy hyvin. En tiedä mitä tällä koitan sanoa, mutta että kaikki on hyvin. On hyvä flow, oikeastaan vähän jokaisella elämän osa-alueella. Ja se riittää.

Se riittää. Ihania kesäöitä toivotellen,

Vilhelmiina