Minulla on unelma. Tämä se suurin ja vahvin niistä kaikista. Tätä unelmaa olen pitänyt monta vuotta oman pääni sisällä, vaikka sieltä täältä olenkin unelmaani jo avannut ja ehkä hieman tiettyjä asioita paljastellut. Kukaan ei ole kuitenkaan vielä kysellyt mitään, joten olen ollut siinä uskossa että olen asian kanssa edelleen yksin. Kukaan ei tätä ennen ole tiennyt, ehkä aavistanutkaan, mitä todella haluan.

Suurin unelmani liittyy työelämään, tulevaisuuteeni, siihen, mitä haluan tehdä ”sitten aikuisena” työkseni. Mikä on suurin kiinnostuksenkohteeni jotain tiettyä ammattia kohtaan, mitä ammattia kohtaan tunnen suurta paloa ja mikä ei vaan katoa ajatuksistani vaikka yrittäisin. Välillä olen ajatellut ettei minusta ole siihen – että minusta on johonkin aivan muuhun – mutta jollain hassulla tavalla elämä vie minua kyseistä unelmaa kohti. Jokainen eletty päivä saa minut tajuamaan, mitä todella haluan.

Siispä, jonain päivänä haluan johtaa hotellia. Haluan olla hotellinjohtaja. Kyseessä voisi olla yksityinen hotelli, ehkä sellainen boutique-tyylinen,joka sijaitsisi rannikolla. Rannikolla siksi, koska unelmani tulevaisuudessa on myös asua ja elää meren läheisyydessä, sillä se jos mikään saa minut tuntemaan olevani elossa. Hotellissa olisi myös ravintola, kahvila ja putiikki. Juuri sellainen ihana, boutique-hotelli. Enempää en osaa avata, ehkä en haluakaan, sillä juuri nyt en muuta tiedä, kun että jonain päivänä haluaisin johtaa hotellia. Se on varma, ja konkreettisesti aivan mahdollinen toteutuakseen.

Saattaa kuulostaa ehkä liian isolta palalta kakkua – joidenkin korviin, minun suustani. Ei se sitä kuitenkaan ole. Jonkun alan tai yrityksen johtoon jos havittelee, sinne kurkotetaan askel kerrallaan. Eteneminen työelämässä on mahdollista kaikille.

Siinä se. Suurin unelmani, jonka olen pitänyt tätä ennen vain oman pääni sisällä ja joka on ainut unelma, minkä haluaisin todella toteutuvan ja eteen aion tehdä töitä. Nyt sinäkin sen tiedät. Ole hyvä.

Monet asiat vahvistavat minua tämän unelmani tavoittelemisessa.

Jo se, että asiakaskunta on vaihtuvaa, rikastaa työpäiviä ja tekee jokaisesta päivästä erilaisen. Kansainväliset asiakkaat, jotka tuovat ripauksen mielenkiintoa työpäiviin lisää uusine kulttuureineen. Uusia tuulia, muuttuvuutta, inspiraatiota. Minä rakastan juuri tuollaista. Rakastan sitä, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja juttelemaan heidän kanssaan – ehkä jakamaan kokemuksia puolin ja toisin. Rakastan myös asiakaspalvelua yli kaiken. Ja tiedän, että johtaminen on aina vastuunottoa kaikesta ja kaikista, mahdollisien ongelmien selvittelyä ja runsaasti haasteita, mutta pidän myös haasteista.

Minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia hotellissa työskentelystä, niin Suomessa kuin ulkomailla, mikä vahvistaa entistä enemmän paloa tätä unelmaani kohtaan. Minulle se näyttää sopivan – jopa kaikki se alan hektisyyskin – sillä olen ihminen, joka kaipaa vaihtuvuutta ja liikettä työpäiviin. Liian yksitoikkoinen ja pelkkä istumatyö ei vaan ole minua varten.

Olen jo opiskellut matkailu-alan, jonka suoritin kahteen vuoteen. Se tuntui jo silloin, 6-7 vuotta sitten, niin omalta. Uskomatonta, että siitä on jo noin monta vuotta kun matkailulta valmistuin. Valmistumisen jälkeen olen tehnyt töitä hotelli- ja ravintola-alalla, mikä on tainnut vain vahvistaa kiinnostusta kyseistä alaa kohtaan. Etenkin hotellibisnes – se houkuttaa päivä päivältä enemmän. Tiedän, että ala on osa minua, ja tiedän jo nyt, että en koskaan menetä kiinnostustani sitä kohtaan. On se sen verran kiehtova ala, kun on jo kerran päässyt osaksi sen salaisuuksia ja ne salaisuudet myös osaksi omaa elämää. Tai ehkä tämä kaikki on meant to be.

Jokaisella on luultavasti jokin ala, mikä houkuttaa ja koukuttaa, minulla se on hotelliala.

Minulle ei ole väliä kuinka monta vuotta tämän unelmani toteutumiseen menee – annan tulevaisuuden näyttää sen. Toivon ja haluan vain, että se jonain päivänä olisi totta. Tässä asiassa pitää olla kuitenkin realisti ja tehdä töitä sen mahdollistamiseksi. Eli ei voi vaan toivoa – mitään ei voi saavuttaa pelkällä toivomisella. Ja siinä välissä – juuri tässä vaiheessa elämää – opiskelen ja teen asioita, jotka lisäävät entisestään tietämystäni hotelli- ja ravintola-alasta, etenkin hotellibisneksestä. Kaikki se ihan vahingossakin edesauttaa minua olemaan hyvä sitten siinä, mitä teen ja tulen tekemään tulevaisuudessa. Koska intohimoni ja tulevaisuuteni taitaa olla siellä hotelli- ja ravintola-alalla, vaikka välillä luulinkin itsestäni jotain aivan muuta.

Paljastin juuri suurimman unelmani. Vähän pelottaa, että mitä nyt.

xx Vilhelmiina