Älkää unohtako toisianne

Tehkää kevät lempeydestä, käykää ulos kehräten. Kaupunki on vaarin uni, tervehtikää ryhti sen.

Tuossa seisoo lapsuutenne, polkee jalan syrjällä. Lentoaikaa ilmapalloon ja näissä hetkissä. Vahvistakaa kakseutenne, olkaa usein käsikkäin, salaisuutta jakakaa,

älkää unohtako toisianne.

Suoristakaa riitanne, kohta on jo huomenna. Valittuja lauseitaan voi käyttää tai suojella. Hullaantukaa kauneudesta, olkaa vaiti yhtäkkiä. Sisämaasta rannikoille, kosketus on puhetta. Tästä alkaa elämänne vaarallisin kohtaus, rakkauttanne tukekaa,

älkää unohtako toisianne.

Kun äänenne sortuvat useista kohdista, löytäkää korjattavaa. Periksi antava säilyttää kasvonsa palkinnot kun jaetaan. Jos aamua seuraava hetki on ilta, niin tuhlaatte vuosia. Oppikaa toisenne valoisaan aikaan ja oppikaa pimeys myös,

älkää unohtako toisianne.

Kun arki on taipuva itseään toistamaan, keksikää poikkeuksia. Yhdessä hetkessä lausuttu kiitos voi taipua kuukausia. Kun olette hauraita, olette vahvoja, kallion kaltaisia. Luottakaa itsenne elämän kyytiin ja nauttikaa matkasta,

älkää unohtako toisianne.

16D0CA51-8C11-4F43-9AAB-6631F3777E9E.jpeg

Samuli Putro – Älkää unohtako toisianne,

kappale, jonka haluan omistaa teille kaikille.

xx Vilhelmiina

 

Suhteet Rakkaus Ystävät ja perhe

”Viimeksi minä…”

IMG_9983.JPG

Viimeksi minä ilahduin ihanista sanoista, joita ihmiset viljelee. Olette <3.

Viimeksi minä itkin kuunnellessa Joan Baezin kaunista kappaletta Diamonds and rust. Jotenkin se sai kyyneleet valumaan, ehkä johtui pienestä kuumeesta ja siitä, kun ikkunasta ulos katsoessa kaikki näytti niin taianomaiselta. Olin niin läsnä kuin olla ja voi. Keskityin siihen hetkeen täysillä ja tunteeseen sisälläni.

Viimeksi minä harmistuin kun en päässyt perjantaina Aikakoneen keikalle. Flunssa iski juuri väärään aikaan.

Viimeksi minä päätin toteuttaa itseäni ja kuunnella todella sydäntäni.

Viimeksi minä innostuin ostaessa juuri menolipun Budapestiin kahden kuukauden päähän. Kamera matkaan mukaan, ja annan maailman taas avartaa minua hieman lisää.

Viimeksi minä inspiroiduin viime viikolla. Pieni irtiotto Lempäälässä teki hyvää. Se sai minut taas ajattelemaan asioita uudelta kantilta.

Viimeksi minä kokeilin jotain uutta eilen yöllä leipoessani kauraleipää – TULI NIIN HYVÄÄ. Aion jakaa tänne sen ohjeen myöhemmin millä tein. Jos minun tekee mieli leipää, niin leivon sitä aina itse.

Viimeksi minä pelästyin kolme päivää sitten, kun talonmies tuli aivan muina miehinä omilla avaimillaan asuntooni ja minä makasin lattialla. Se oli kuulemma vahinko, eikä toistu, hänen piti mennä naapurin mummon luo käymään eikä minun. Onneksi sentään en ollut tekemässä ties mitä, ja sentään oli vaatteet päällä.

Viimeksi minä jännitin elämää.

 

IHANAA HELMIKUISTA SUNNUNTAITA. Kevättä on jo ilmassa, ja ehkä hieman rinnassa.

xx Vilhelmiina

Puheenaiheet Ajattelin tänään