Sinä tuot minulle onnen, minä otan sen vastaan
Tänään on toiseksi viimeinen päivä maaliskuuta, ylihuomenna jo huhtikuu. Sitten se keltainen toukokuu.
Kaduilla vastaantulevista ihmisistä huokuu oikein onnellisuus – kesä on todellakin pian täällä. Monilla se tarkoittaa huolettomia lomapäiviä lämpimien kelien toivossa, toiset ovat halunneet kesäksi töitä – itse otin kesäopintoja mm. yliopiston puolelta; sosiaali- ja rakkauspsykologian sekä positiivisen psykologian etäkurssit. Hyvää vastapainoa sille mitä varsinaisesti opiskelen. Etäkurssit ovat mieluisia siinä mielessä, sillä saan viettää kesäni periaatteessa ihan missä vain – vaikka telttailemalla meren rannalla, kunhan vain kannan tietokonetta mukanani. Odotan jo kyseisiä psykologian kursseja, ja sitä, että pääsee pohdiskelemaan syvällisemmin näitä itseäni kiinnostavia aiheita. Kesää odotan myös, tietenkin.
Onnellisuudesta,
jos elämässä törmää asioihin, jotka tuovat onnen, ne pitää ottaa avosylin vastaan. Ei ainakaan miettiä pitäisikö, uskaltaisinko, voisinko - vaan kyllä, uskallan, otan ne vastaan. Onnea tuovat asiat voivat olla ihan mitä vain – pieniä tai suuria, aineellista tai aineetonta – ne voivat kummuta yllättäen vastaantulevista ihmisistä tai ne voivat olla jo läsnä siinä sinun vieressäsi. Et ehkä vain heti tiedosta sitä. Muista olla avoin onnea tuoville asioille, ja haali niitä oikein itsellesi – niiden tarkoitus on kantaa sinut ikävien aikojen yli. Onni, onnellisuus, olla onnellinen – ne kuuluvat kaikille.
Minut saa onnelliseksi aivan tavalliset asiat:
Tuoreet kukat maljakossa. Puhdas koti ja puhtailta tuoksuvat lakanat, mihin uppoutua. Hymy ja keskustelut tuntemattomien kanssa. Yllätysvieraat ja ajanvietto heidän kanssaan. Ihmiset, jotka haluavat viettää aikaa kanssani. Se huojentunut olo, kun on saanut rästissä olevat asiat tehtyä. Inspiroivat ihmiset, tilanteet, hetket, paikat, kuvat, tekstit ja musiikki. Vanhojen valokuvien katseleminen ja niistä kumpuavat muistot. Yksin tanssiminen kotona hyvän musiikin tahdissa, niin että antaudut oikein musiikin vietäväksi. Uusien reseptien kokeileminen ja leipomuksissa onnistuminen. Se, että huonoinakin päivinä tajuat elämän tarkoituksen ja ilonaiheet. Onnistuneet suunnitelmat tai pikemminkin ex-temporematkat. Niin huonot jutut, että naurat vedet silmissä juuri sen takia kun ne ovat niin huonoja. Vastarakkaus, toisten kehuminen ja piristäminen. Halaaminen ja ystävälliset sanat.
Tätä blogipostausta tehdessä taustalla soi Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija,
se on vaan jotenkin kaunis, toivoa ja onnellisuutta antava sävellys.
xx Vilhelmiina
He osaavat rentoutua – ovat erittäin hyviä vaihtamaan roolia intohimoisesta idealistista innokkaaseen vapaasieluun, tästä yllättyvät lähimmäisetkin. Osaan olla kyllä aika yllättävä. Joskus säikähdän sitä itsekin.