Pakkaspäivät

Ei talvi ole yhtään kaunis ja mukava, jos mittari ei näytä pakkasta – mieluusti yli -10 astetta – silloin talvi on parhaimmillaan ja ilmakin niin raikasta.

Lämmin kevätaurinko, auringonsäteet

Viime viikolla sai jo ensimmäiset lämpimät säteet kasvoille – ihanaa. Aurinko paistoi jo niin kuumasti, että melkein olisi voinut kuvitella olevan loppukevät kyseessä.

Luontoretket

Ovat parhaimmillaan ihan extempore, kun aurinko paistaa ja lumi kimmeltää auringon säteistä. Metsäkin näyttää maagiselta, kun aurinko säteilee puiden raoista. Laukku ja kamera mukaan, ja jonnekin (tuntemattomaan) lähimetsään. Mieli kiittää.

Tanssi

Haluaisin aloittaa jonkin tanssillisen harrastuksen, mutta jos ei löydy sopivaa, niin jatkan tanssimista sitten kotona. Ja silloin tällöin baarissa. 

Leipominen/ruoanlaitto

Viime aikoina olen opetellut tekemään herkullista gluteenitonta siemennäkkäriä (kiitos Katri inspiksestä!) sillä en oikein osaa syödä tuoretta leipää eikä se minulle niin maistu. Olen myös tehnyt muita terveysherkkuja ja viikonloppuna valmistin kanttarellipastan – siitä tuli niin hyvä – onneksi on vielä kaksi annosta jäljellä.

Lämpimät värit sisustuksessa

Miellyin vielä pari vuotta sitten täysin musta-harmaa-valkoiseen -sisustukseen, mutta nyt kaipaan värejä ympärilleni. Lämpimiä sävyjä, ja niin tunnen olevani jossain lämpimässä eksoottisessa maassa. Viimeistään koti-ovesta ulos astuessa huomaan olevani pohjoisessa lumen keskellä – mutta onneksi kodissani on pala eksotiikkaa.

Koivun sävy

Vaalea puu – olen niin rakastunut siihen sävyyn. Kai se on suomalaista rakkautta, puu ja koivu.

Suuret, tummalehtiset viherkasvit

Minulla on vielä hankkimatta suuri, isolehtinen viherkasvi. Kumpa löytäisin sellaisen pian asuntooni.

CMX – se bändi, tiedättehän

Juuri nyt soittolistallani ykkösenä. Laulujen runoudelliset lyriikat ja A.W. Yrjänän tummaanpuhuva ääni, melodiatkin, ah. Kuulostaa niin hyvälle, juuri nyt. Ja tajusin, että CMX on torniolaislähtöinen bändi, hauskaa.

Uudet tuttavuudet

Minulla on ihanat luokkakaverit. Piste.

Tulevaisuus

Inspiroi juuri se, että ei todellakaan tiedä mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Eli kaikki on niin avoinna kuin voi olla, ja se jos mikä on inspiroivaa. Inspiroidun tuntemattomasta – hah. Vielä vähän aikaa sitten panikoin kun minulla ei ollut päämäärää, nyt se ei haittaa, en halua vain yhtä tiettyä päämäärää mitä kohti kulkea. Kaikella on kuitenkin tarkoitus – olen ikuisella matkalla ilman määränpäätä.

xx Vilhelmiina