Paras on vielä edessä
Kyllä,
uskon kyseiseen sitaattiin täysin. Sinatra sen sanoi, tai lauloi – paras on vielä edessä, ja voi kuinka hienoa se on.
Elämässä on ollut paljon hienoja hetkiä, joita en vaihtaisi mihinkään – ovathan ne olleet niin kauniita, ainutlaatuisia. Ne hetket ovat saaneet minut tajuamaan, että elämä on elämisen arvoista – sillä pitää leikkiä, sen kanssa pitää hullutella, eikä elämää kannata ottaa liian tosissaan.
Niin ja, kannattaa muistaa se nauraminen myös vastoinkäymisten aikana. Kirjoittaa vaikka eteisen seinälle isolla ”muista nauraa”, tai ihan mitä tahansa, mikä vaan saa sinut nauramaan tai edes hymyilemään. Niistä ikävistä asioista pääsee aina, aina ylitse. Tavalla tai toisella.
Olen joskus pitänyt terveenä ihmisenä elämistä itsestäänselvyytenä ja murehtinut aivan pienistä – valittanut niitä turhanpäiväisiä. Ei täysin terveenä ihmisenä eläminen tällä maapallolla ole itsestäänselvää, joten niin kauan kun minä omistan kaksi jalkaa ja kättä, terveen sykkivän sydämen ja muun toimivan kehon, aion käyttää niitä ja iloita ihan mitättömän pienistäkin asioista. Elää.
Ja äskenkin, tuolla tuulessa ja tuiskussa kävellessäni, aloin hymyillä ja nauraa. Poskiani paleli ja kylmä tuuli puhalsi niin että meinasin lähteä lentoon, mutta minä nautin. Joku olisi voinut valittaa siinä hetkessä,
minä vain nauroin.
xx Vilhelmiina
