Voi ajatuksiani!
Oikeasti olen aamuvirkku. Haluan olla hereillä ennen kuin muut ovat, mutta toisinaan annan itselleni luvan nukkua pidempään niin että koko kroppani olisi rentoutunut yön aikana oikein huolella.
Minua alkaa väsyttää iltaisin yleensä 21-22 välillä, jolloin siirryn sänkyyn vaikkapa lukemaan tai kuuntelemaan rauhoittavaa musiikkia. Saatan torkahtaa hetkeksi, tunniksi pariksi, jolloin yhtäkkiä säpsähdän hereille ja huomaan ajattelevani. Siis ajattelevani, enkä ainoastaan mitään päivällä tapahtuvia juttuja vaan ihan uusia, ja paljon ideoita. Tätä on kestänyt viimeiset puoli vuotta. Pääni sisällä ajatukset juoksevat vilkkaimmillaan, ja huomaan kuinka luovia ne ovat. Ja kuinka paljon niitä on. Jos minulla olisi yritys, tekisin varmaan töitä juuri siihen aikaan ja saisin vaikka mitä aikaan. Jos joku yritys haluaa palkata minut yötöihin setvimään jotain hankalia asioita, niin catch me.
Aamuisin ja päivisin tuntuu, että aivot lyö aina tyhjää, ja ajatukset keskittyvät vain yksinkertaisiin asioihin. Päivisin mieluummin teen asioita; puuhastelen, liikun tai mitä vaan mikä tuntuu juuri silloin hyvältä, enkä ajattele liikaa.
Mitä tämä sitten tarkoittaa, vai tarkoittaako mitään?
Minulla on unelmia. Unelmistani aion pitää kiinni, sillä ne kantavat minua eteenpäin elämässä vastoinkäymisistä huolimatta. Eikä ne unelmat ole niin mahdottomia, en tavoittele kuuta taivaalta, vaan muita yhtä kivoja juttuja. Jotkut ovet on jo raollaan, mutta katsotaan mistä lopulta astun sisään.
Yhden asian olen luvannut itselleni; ennen kun täytän 30 vuotta, olen unelmatyössäni ja saan toteuttaa itseäni.
// Honestly I’m an early bird. I want to be awake before the others, but sometimes I give myself permission to sleep longer.
I’m beginning to feel tired in the evenings usually between 21 to 22, then I go to bed to read books or listen to my favourite music. I might fall asleep for a while, a couple of hours, when suddenly startled awake and I find myself thinking. Yes, thinking, a lot. This has lasted for a past six months. Inside my head thoughts runs the fiercest way ever, and I see how creative they are. And how much I have them. I just wondered that if I had my own company, I would probably work on just that time, and I could get so much done. So, if some company wants to hire me to do night shifts to sort out something tricky things, catch me.
In the morning and during the day my thoughts just focus on simple things. And I wonder why’s that? What does this mean, or does anything?
I have dreams. I’m going to hold on to my dreams, ’cause they carry me forward in life despite the bad things what everyone has on some point. And those dreams isn’t so impossible. I don’t want moon in the sky, but something like that. Some doors are already open, but we’ll see which one I step in.
One thing I promised to myself; before I turn 30 years, I have that kind of job I always wanted.