Kirjamessut – kirjojen rakastajan onnenpäivät

Kaupallinen yhteistyö: Helsingin Messukeskus

Aamupalalla kirjailijoiden kera

(Kuvia olisi ollut hieman enemmän julkaistavana mutta jostain syystä niiden koko ei muuttunut vaikka kuinka yritti)

Muutama viikko sitten vietettiin Helsingin Messukeskuksessa Kirjamessuja, joihin into pinkeenä kirmasin lauantaiaamuna yhdeksäksi. Osallistuin silloin bloggaaja-aamiaiselle, jossa tavattiin kirjailijat Paolo Giordano sekä Tuire Malmstedt.

Aula kustannuksen Nora Varjama sekä Paolo Giordano.

Paolo Giordanolta on uusimpana julkaistu romaani ”Jopa taivas on meidän”. Teos kertoo rakkaudesta, unelmista ja nuoruudesta ja siitä, miten ne voivat kadota. Tapaamisessa kuultiin tarinoita hahmoista ja kirjan taustasta. Kirjailija on ammatiltaan teoreettisen fysiikan tohtori, mutta totesi heti alkuun, ettei koe sen poissulkevan ihmisten ymmärtämistä.

”Jopa taivas on meidän” sijoittuu Italian Apuliaan, joka on maankaakkoisosassa sekoitus idyllistä maaseutua, kulttuuria ja rantoja. Giordano opiskelija viikon Apuliassa ja otti päivän lisäaikaa tutustuakseen paikkaan ja rakastui siihen. Hän kävi siellä sen jälkeen joka kesä ja lopulta osti sieltä talon, jossa viettää muutaman kuukauden vuodesta. ”Understanding the place same like people” totesi Giordano suhteestaan Apuliaan.

Aula kustannuksen Nora Varjama ja Tuire Malmstedt.

Tuire Malmstedilta on julkaistu romaani ”Lasitarha”, kirjassa katoaa lapsi ja vuosia kuluu, kun toinen lapsi katoaa. Tämä saa ensimmäisen lapsen äidin etsimään lastaan vielä kerran – suoraan pimeyden ytimeen. Kaksi rikostutkijaa saavat toisen lapsen katoamisen tutkittavakseen ja paljastuu, että tapauksen juuret ovat syvällä menneisyydessä.

Malmstedtilla on kokemuksia, jotka heijastuvat myös kirjaan. Hänellä on omakohtainen kokemus kuulonalenemisesta, kuten myös kirjan päähenkilöllä. Lisäksi kirjassa eräällä henkilöllä on alzheimer ja sen maailman Malmstedt tuntee oman isänsä kautta. Kirjan isona teemana on menettäminen, johon myös muistinmenetys liittyy. Keitä me ollaan sen jälkeen kun muistot muuttuvat?

”Lasitarha” on sarjan aloitusosa, menettämisen teema jatkuu seuraavissakin mutta myös muita teemoja on luvassa. Malmstedt kertoi, että hän käsittelee dekkareillaan erilaisia pelkoja. Kuulimme myös tarinan kahdesta hänen luottorikostutkijasta, joilta saa dekkareihinsa apuja.

Kiitos Aula kustannus tilaisuudesta, oli todella mielenkiintoista!

Messufiilistelyä

Muistatteko sen tunteen kun ympäriltä kuuluu iloinen puheensorina ja minne katsotkin niin näet paljon ihmisiä? Minä en muistanut. Kahteen vuoteen ei ole tullut oltua missään isoissa tapahtumissa ja yhtäkkiä Kirjamessuilla nähtiin neljän päivän aikana yli 52 000 kävijää. Vaikka maskit ja käsidesit olivat vahvasti edustettuina, koin että tämä on pieni askel kohti normaalia.

Vuoden kaunein kirja-kilpailun ehdokas.

Messuilla nähtiin siis sekä kirjakauppojen että kustannusyhtiöiden osastoja. Myös jotkut paperitavaraliikkeet, kuten Piironki, olivat edustettuina. Kirjojen lisäksi ostin myös kortteja.

Messuilta löytyi myös antikvariaattipuoli, josta tein paljonkin löytöjä ja olin kuin lapsi karkkikaupassa kaikkien niiden vähän luettujen aarteiden keskellä.

Kirjamessuilta on myös joka vuosi löytynyt pieni levypuoli, joka oli nytkin siellä. Viimeksi taisin ostaa Electric Light Orchestran LP:n, mutta tänä vuonna en löytänyt mitään (tai sitten mun rahat loppui ennen kuin pääsin tänne saakka, who knows..)

Päivän paras osuus – ostokset

.. Ja niitähän muuten riitti. Olin asettanut itselleni rajan viiteen kirjaan, mutta se ylittyi kyllä reippaasti. Olen aina ollut sitä mieltä, että kirjoja ei voi koskaan olla liikaa, nehän suorastaan parantavat elämänlaatua. Isääni nauratti messusaaliini mutta mitä siitä, ainakin olen itse onnellinen ja rakas Lundiani kiittää uusista asukkaista.

Kingit ja Pendergast olivat löytöjä käytettyjen kirjojen puolelta, Giordano ja Malmstedt saatuja, loput ostettu uusina. ”Et sinä (vielä) kuole” oli hankintalistalla, samoin ”Helvetillinen vaelluskirja”. MUTTA iloisin ja onnellisin löytöni oli ehdottomasti Kingin ”Se 1” ja ”Se 2”. Ykkösen olen lukenut ja kakkososaa metsästänyt sopuhintaan, mutta jostain syystä kyseinen kaksikko maksaa hunajaa (varsinkin kansipapereineen hinta yli 100€). Nyt löysin nämä kaksi rakasta oikein mukavaan hintaan ja onnellisuuteni siitä on edelleen melkein käsinkosketeltavissa.

Onnellisuuteni saattaa jatkua eri muodossa ensi viikonloppuna kun Helsingin messukeskuksen valtaa Pop Up-messut, jonne olen myös menossa. Toivottavasti olette sieltä ruudun toiselta puolelta päässyt myös hieman (turvallisuus huomioiden) tutun ihmisvilinän makuun!

kulttuuri oma-elama trendit
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *