Maaliskuun kirjavinkit
Maaliskuun ihanin kirja oli ehdottomasti Suomaa, josta kirjoitinkin jo aiemmin tässä kuussa ihan oman postauksensa. Seuraavaksi esittelen mitä muuta luinkaan maaliskuussa. Pääasiassa hiihtoladuilla kuulokkeissa oli kirjoja ja muutamina harmaina päivinä, otin oikean kirjan ja keskityin ihaniin tarinoihin. Vielä on paljon hiihtokelejä edessä ja uusia kirjoja luettavana. Maaliskuu ei vanhan sananlaskun mukaan näyttänytkään maata. Kevättä odotellessa.
📚 Vuosi Toscanan kukkuloilla on kulinaristinen arki italialaista verhoa raottava päiväkirjatyyppinen matkakertomus. Ihastuttava. Marja Vesala on vanginnut kirjaan loistavaan arkityyliin Toscanan maut, tuoksut ja arjen kommellukset. Kirja on syntynyt 2006-2008 kirjailija on itse asunut Italiassa, joka näkyy tekstissä ja kokemuksissa.
Pariskunta on monilla Italian matkoillaan ihastuneet Toscanan seutuun ja nyt he haluavat jättää koto Suomen taakseen ja viettää vuoden Toscanan kukkuloilla. Kirja kuvaa realistisesti työnhaun ongelmista sekä kylmien kivitalojen puolista jos toisistakin. Tiesitkö muuten että kun viini tarjoillaan huoneenlämpöisenä, se tarjoillaan 16 asteisena, kuten Italian kylmien kivitalojen viileydessä. Ei meidän lattialämmitysten ja uuninpankkojen lämpimässä 23 asteisessa huoneenlämmössä.
Kirja vilisee mukavasti Italian kielen sanoja ja sanontoja, ihania ruokia ja sitä ihan itseään jo mainitsemaani arkea auton ostosta viinitarhojen työelämään.
Kirja on loistava matkakuumeiluun ja nojatuolimatkailuun tarkoitettu kirja. Ja kirja antaa myös paljon vinkkejä, jos meinaat heittää kaiken taaksesi ja kokeilla elämää toisaalla. Helppoa ja soljuvaa tekstiä.
WSOY 2022, 242 sivua.
🎧 Viisikko lukupiirin kuukauden kirjaksi valittiin Karl Ove Knausgårdin Aamutähti. Kirja on oikeastaan hämmentävä sekoitus realistista elämää ja fantasiaa, joskin pidin eniten tämän kirjan realistisista osuuksista.
Kirjan henkilöhahmot tuntuivat pitkän aikaa erittäin irrallisilta ja heitä alkoi kirjan edetessä olla jo vähän liikaan. Toiset henkilöt löysivät paikkansa ja heidän syy olemassa oloon kirjan henkilöhahmoina kantoi loppuun saakka, muutama henkilö taisi pudota kelkasta ja lukijana heitä kaipailin välillä että mitä heille tapahtui. Toki saatoin kyllä pudota lukijanakin kelkasta. Välillä kerronta vei totaalisesti mukanaan ja toisena hetkenä taas en tunnistanut enää henkilöiden sukupuoliakaan, ja niitä piti välillä jäädä pähkäilemään.
Taivaalle ilmestyy ennen näkemätön kirkas tähti. Pimeyden voimia alkaa esiintyä luonnossa ja kummia alkaa tapahtua. Kukaan ei kuitenkaan osaa tulkita eikä selittää tapahtumia. Suuri joukko ihmisiä havaitsee tähden ja oudot asiat kummeksuttavat heitä, black metal-yhtye katoaa jälkiä jättämättä, metsistä kuuluu outoja ääniä ja paahtava helle piinaa kaikkia. Ihmissuhteet, päihteet, mielenterveysongelmat ja elämän tarkoituksen löytäminen polveilevat kirjassa keskushenkilöiden elämissä vakavina teemoina, kaikkia hahmoja yhdistää tähden ilmestyminen taivaalle ja kuoleman ja elämän pohdinnat. Keskushenkilöissä on naispappi, alkoholisti toimittaja, erakko ja perhettään kaikin voimin kasassa pitelevä perheen isä.
Kuoleman ja kristilliset tulkinnat ja suorat lainauksetkin jäivät itselleni hieman hepreaksi, mutta ymmärsin niiden asia yhteyden kirjassa, ehkä näitä oli kuitenkin hieman liikaa. Hyvän kirjasta teki se realistisuus ja helppo lukuisuus. Suosittelen tätä kirjaa kaikille, tätäkään kirjaa en olisi ikimaailmassa lukenut ilman lukupiiriä, ja se kyllä kannatti. Erilainen, mutta hyvä kirja.
Like 2021, 666 sivua.
📚 Lucy Diamondin Uusien alkujen talo on ihana ja lempeä uusien alkujen ja toivojen kirja. Soljuva teksti ja mukaansa tempaava tarina, tähän kirjaan oli ihana uppoutua.
Brightonin elämää sykkivä elämänmeno on saanut viime aikoina useamman uuden asukkaan. Georgia, Charlotta ja Rosa ovat kukin tahoillaan paenneet entistä elämäänsä omista syistään ja päätyneet vuokralle samaan kerrostaloon. Kirjassa kaikki kolme naista paiskivat töitä ja koettavat unohtaa entisyyttään, lopulta naapurusten tiet kohtaavat ja he ystävystyvät ja elämäkin alkaa voittaa ja näyttää auringonsäteitä heidän elämäänsä. Charlotta on menettänyt jotain suurta elämässään ja lopulta myös avioliitto on kariutunut, Rosa on joutunut oikein kunnon auervaaran petkuttamisen uhriksi ja jättänyt taakseen loisteliaan työn ja pilkkoo nyt työkseen ravintolan keittiössä vihanneksia. Georgia muuttaa kaupunkiin poikaystävänsä perässä ja on kuin varkain menettänyt omat haaveensa.
Oikein ehta ja aito hyvänmielen kirja, joka on vielä erittäin hyvä sellainen.
Otava 2022, 479 sivua.
🎧 Ei mitään vakavaa on Katja Lahden romaani keski-ikäisen eronneen naisen itsensä löytämisestä ja tinder deittien levottoman maailman sekametelisopassa.
Julia on naimisissa kansanedustaja miehensä kanssa. Julia tuntee tulleensa suhteessa tiensä päähän ja he päätyvät miehensä kanssa yhteisymmärryksessä eroon. Yhteinen talo säilyy vuoroviikko vanhemmuuden tukikohtana edelleen ja lasten ainoana kotina, toisen viikon he viettävät yhdessä vuokraamassaan yksiössä. Julia on yhden viikon kerrallaan työssäkäyvä äiti, joka huolehtii lastensa tarpeista ja toisen viikon työssäkäyvä yksiössään kummissaan olevan tinder-profiilien ja deittien ihmeelliseen matchien maailmaan sukeltaja.
Kirja alku oli erittäin vetävä ja koukuttava, mutta sitten tarina lässähti aivan totaalisesti. Tinder-treffien ja profiilien tylsähkö ja stereotyyppinen kuvaus latistaa tarinan täysin.
Tammi 2023, 288 sivua.
🎧 Satu Rämö jatkoi Hilduri trilogiaansa maaliskuussa ilmestyneellä Ròsa&Björk kirjallaan.
Vahvasti olen sitä mieltä, että jos on suuri dekkareiden ystävä ei Rämön kirjat ota koskettaakseen, mutta jos ottaa ensi askeleita dekkari genreen, viehättää monia Islannin miljöö ja neuloosi meiningit. Tällöin lukija ei havaitse dekkareiden kiehtovan verkkojen ja köysien punomisen uupumista ja liian kevyehköä tartuntapintaa. Tarina on loppua kohden parempi, mutta edellinen osa oli parempi kokonaisuus. Yhtä kaikki viihdyin, ja hyllytin jo trilogian viimeisen osan, jossa Rämö on haastatteluissa paljastunut tuovansa kirjan henkilöhahmoja tänne Suomen kamarallekin.
Hildur työkavereineen saa selvitettäväkseen kunnallispoliitikon oudon murhan, kun hänet löydetään hiihtoladulta ammuttuna. Rinnalla kulkee Hildurin omat lapsuudentraumat omien sisaruksien katoamistapauksen Rósan ja Björkin osalta ja poliisi kollega Jakob yrittää luovia huoltajuuskiistan aalloissa.
Jos ryhdyt nyt Hildurin mukaan, lue ensin ensimmäinen osa. Viihdyttävä, mutta kunnon dekkaria kaipaava saattaa tuntea seitin ohutta pettymystä ja huokailla tahdille.
WSOY 2023, 361 sivua.
🎧 Kotiapulainen vie lukijansa psykologisen taitavasti kerrottuun ja yllättäviin käännekohtiin Freida McFadden viihdyttävässä
Millie saa yllättäen elämässään uuden alun, kun hän vankilasta vapauduttuaan päässee hylkäämään autossa asumisensa ja hän saa työpaikan varakkaan perheen kotiapulaisena. Millie on ihmeissään kun perheen äiti Nina alkaa käyttäytyä oudosti. Millie yrittää selviytyä Ninan päähän pistoista huolimatta parhaansa mukaan. Kuvitteleeko Millie itse kaiken, onko perheen lapsi allerginen maapähkinävoille ja oliko Nina edes kertonut siitä hänelle, vai syytettiinkö häntä vain turhaan. Milliellä ei ole muutakaan paikkaa, minne mennä ja perheen isä auttaa häntä ymmärtämään Ninaa.
Lue itse kuinka taiten tarina kääntyy ja loppukin pääsee yllättämään. Viihdyttävä ja ahmittava kirja.
Otava 2023, 346 sivua.
🎧Emilia Suvialan Jaettu on kuvaus pienen ydinperheen läsnäolosta ja irrallisuudesta, arjen kohtaamattomuudesta. Kuinka perheen ulkopuolinen voi hyvinkin äkkiä havaita perheen kipukohdat.
Meri on asettunut Brooklyniin miehensä ja ihastuttavan taaperonsa Hopen kanssa. Meri ajattelee arjen saavan kultakruununsa, kun kotimaastaan Suomesta lennähtää aikuisuuden kynnyksellä taiteileva sukulaistyttö Helmi auttamaan arjessa ja Hopen kanssa. Meri palailee työhönsä freelancer toimittajaksi ja hänen miehensä painaa pitkää päivää. Kun Hope löytää Helmistä ystävän, Meri tuntee olevansa hieman tuuliajolla. Väärään osoitteeseen saapunut paketti ja nykyteknologia saavat Merin etsimään itseään uudella tavalla. Myös Helmin tarkkanäköinen nuoren aikuisen filosofia keikuttaa Merin ajatuksia.
Kirja oli hieman kummallinen, mutta en oikein osaa kuvata kuinka. Välillä kerronta oli löyhää, mutta nappasi kyllä taas pian kiinni. Hope ja Helmi ovat kirjan kiinnostavimmat henkilöhahmot. Jotenkin hyvä, mutta jotenkin kumma. Kannattaa silti lukea.
Tammi 2023, 447 sivua.
Asta Ikonen jatkaa Rakkautta-sarjaa uudella Rakkautta risteilyllä kirjallaan.
Ikosen rakkauskirjat ovat ihania lyhyitä, helppoja Annipolvamaisia viihdyttäviä tuulahduksia.
Ravintola-alan opiskelija Reija viettää viimeisiä hetkiä kahden kämppiksensä kanssa, kunnes kesäloma suunnitelmat heidät vievät eriteille. Kämppikset ovat suuntaamassa eri suuntiin kesätöihin ja Reija taas kesämökille. Elämä puuttuu kuitenkin peliin ja tuo lyhyellä varoituksella Reijalle kesätyöpestin laivalla yökerhon baarissa. Eihän tilaisuudesta voi kieltäytyäkään. Laivaelämä vie mennessään, luksus spa, aurinkokansi, tax-free shoppailut ja kivat työkaverit tekevät kesätyöstä ikimuistoisen. Romanssiakin tietenkin pukkaa.
Hauska ja hattaran keveä love story.
Reuna 2023, 129 sivua.
Anneli Salosen Maariankukka jatkaa kepeää vanhahtavaa maalaisromanttista lukemistoa.
Nuori Mari pyörittää lapsuudenkodissaan isältään perimäänsä tilitoimistoa ja uppoutuu kiireiseen työhön. Marilla riittää ihailijoita, mutta kipakka nainen ei romantiikkaa kaipaile. Vai kaipaileeko sittenkin.
Kesäisiä tunnelmia, itsestään selvää kissa hiiri leikkiä ja hieman ärsyttävää vanhahtavaa roisia huumoria löytyy rivien välistä, romanssin kolkutellessa vieressä, kun Mari antaa miehille piutpaut.
Hieman plääh, mutta ok välipalana.
Saga 2020, 181 sivua. Ensimmäinen painos julkaistu1992.
Maaliskuun kirjasaldo oli 10 kirjaa, 3510 sivua.
Villasukka
Kiitos, muutaman nappasin äänikirjahyllyyn.
Sain juuri päätöksen ihanan, upean ja yllättävän Hildurin kakkososan. Olen myyty. Kirjoitan siitä mahdollisimman pian blogiin!
Minna
Minä niin pidän tästä, että meidän linjat eriävät näissä kirjoissa, siis kuten Hildurissa.
Samoja kirjoja luetaan/kuunnellaan. Itse nyt maaliskuussa huomannut, että liika on liikaa – samanaikaisesti luen nyt kuutta kirjaa ja usein saman päivän aikana kolmeakin pätkissä.
Jää jotenkin hajanaiseksi kaikki!
Knausgårdin sain juuri loppuun ja pitää hieman pähkäillä mitä siitä kertoilla – päällimäisenä tällä hetkellä olo, että kirjaa olisi voinut tiivistää rutkasti.
Kotiapulainen kiinnostaa kovasti.
Suosittelen kotiapulaista. Luin jotsin saman tyylistä vasta, mutta en enää muista mikä se olikaan. Hui, minulla korkeintaan kaksi kirjaa kerrallaan kesken.