Vuoden ensimmäiset kirjat

Vuoden ensimmäiset luetut tulee tässä ja voi miten paljon luinkaan tammikuussa, ja kuinka monenmoista.

*Dolly Aldertonin Haaveita- kirja pisti nauramaan ääneen ja myös vierimään pari kyyneltä.

Kolmekymppinen Nina on ruokakirjoja kirjoittava kirjailija, työ on pitänyt kiireisenä ja pitkän parisuhteen loppumisestakin on jo aikaa. Ystävänsä neuvojen tavoin Nina kirjautuu treffisovellukseen. Ystävä Lola ei ole koskaan seurustellut, mutta on jo kymmenen vuoden ajan treffaillut ja hän jos kuka tietää nettideittien etiketin.

Nina kohtaakin hämmästyttävän rakastettavan Maxin jo ensimmäisillä treffipalvelun kautta sovituilla treffeillä ja enempää ei tarvitakkaan, kun kauan haaveissa ollut parisuhde löytyy. Mutta sitten Max katoaa. Mitä rakkaus todella on? Nina ja Lola kulkevat etsien polttareista ja häistä toisiin, treffeistä treffeille ja perheellisten ystävien idylleihin kahville. Onko kaikki vain peliä tai kulisseja?

Kirjassa rakkauden etsimisellä,löytämisellä ja menettämisellä on suuri rooli, mutta tarinan kantavana voimana on myös Ninan isän muistisairaus ja sen kehittyminen. Kirja on hauska, mutta koskettava. Loppu ei ole perinteisen onnellinen.

WSOY 2021, 364 sivua. 

*Liane Moriarty hurmaa Viimeinen vuosipäivä teoksellaan lukijansa.

Sophie yllättyy, kun hänen jättämänsä mies ottaa vuosien jälkeen yhteyttä ja ehdottaa kahveja. Kahvin äärellä selviää, että miehen isotäti on kuollut ja testamentannut talonsa Sophielle, jonka hän on tavannut vain muutaman kerran. Suku ei ole tästä mielissään, mutta isotädin jättämä kirje Sophielle vakuuttaa hänet muuttamaan taloon.

Saarella, jossa talo sijaitsee asuu myös tuore äiti Grace, joka ei löydä äidin rakkauttaan. Saarella on myös mahtava tarina joka houkuttelee turisteja saarelle ja tuo tuloja. Mutta mitä salaisuuksia saari kätkekään ja löytääkö Sophie rakkauden saarelta.

Moriarty kietoo ja punoo mahtavia henkilöhahmoja ja juonenkäänteitä koukuttavasti.Tämä suku ei jätä ketään kylmäksi.

WSOY 2021, 500 sivua.

*Joanna Bolourin joulukirjan kuuntelu venähti tammikuulle, mutta eipä tuo haitannut, hyvin toimi hiihtolenkeillä kaverina tämä Paras aika vuodesta. 

Tänä jouluna Emily ei lähde yksin joulunviettoon vanhempiensa luokse Skotlantiin – mukaan on lähdössä hurmaava miesystävä. Ei enää kiusallisuuksia joulupöydässä ikisinkulle. Robert särkee kuitenkin Emilyn sydämen vain pari päivää ennen joulua ja Emily päätyy palkkaamaan raivostuttavan naapurinsa joulupoikaystäväkseen, ettei hänen tarvitse kuunnella jouluna naljailuja. Mitä naapurista lopulta paljastuu ja miten hän selviää valeroolistaan Emilyn perheen edessä?

Aika ennalta arvattava tarina, mutta ihan hyvä kuitenkin.

WSOY 2021, 400 sivua.

*Koko Hubaran Bechi on kertomus äiti tytär suhteiden ponnisteluiden riistävä kertomus. Jos ei osaakkaan olla äiti tai tytär sillä tavalla kuin äiti tai tytär sitä kaipaa, mutta haluaisi olla. Bechi, Shoshana ja Rivka kulkevat ylisukupolvisesti vaikuttavaa äitiyden kivistä polkua.  Pohtivasti, tutkimuksellisesti taiten kirjailtu ajatuksia herättävä teos. Erittäin kaunis kansikuva!

Otava 2021,208 sivua.

*Leena Lehtolaisen Joulupukin suudelma, jännittäviä joulutarinoita sisältää 12 jännittävää dekkarikertomusta. Muutamassa tarinassa seikkailee Lehtolaisen aiemmista teoksista tutut Maria Kallio ja Hilja Ilveskero. Mukaansa tempaavia ihmisellisiä tarinoita joulukinkku varkaasta, myymäläetsivästä, hyljätystä vaimosta, valkeasta porosta ja monesta muusta.

Hyvä kirja myös näin joulun jälkeenkin, ja kaikissa kertomuksissa oli myös lopussa hyvä tahto.

Tammi 2021, 266 sivua.

*Helmi Kekkosen romaani Tämän naisen elämä onnaiseksi kasvamisen kasvukipuinen kertomus. Kerroksellinen  tarina siitä miten lapsuudessa koettu ja vanhemman mielenterveysongelmat vaikuttavat aikuisuuden ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen.

Aika vaihtelut tekstissä olivat liian nopea tempoisia itselleni, välillä ihmettelin että nyt siis oltiin ylioppilaita ja sitten samassa jo vuosia yliopistossa opiskelevia. Tämä aiheutti hieman takaisin paluuta jo luetuille sivuille, että pysyi tarinan mukana.

Muutoin surullinen ja todenmukainen kirja. Ei mitään kevyttä lukemista.

Siltala 2021, 211 sivua. 

Rebecca Serle hurmasi lukijat vuosi sitten Viisi vuotta myöhemmin kirjallaan. Pidin kirjasta kovin, joten odotin paljon myös tältä uudelta kirjalta, Unelmien illallinen. 

Odotin turhaan, tämä ei ollut minun unelmien illallinen eikä myöskään unelmien kirja.

Newyorkilainen Sabrina on tehnyt unelmiensa illallisen osallistujalistan opiskeluaikoina post-it lapulle. Eli voit valita vapaasti ketkä viisi kutsuisit kanssasi samaan illallispöytään, eläviä tai kuolleita.

Ajatusleikistä tulee totta, tosin Sabrina on hieman muokannut listaa ajansaatossa. Hänen pöytäänsä istuu mm. Audrey Hepburn. Illallispöydässä muistot palaavat Sabrinan mieleen ja haamutkin.

Kertomus vuorottelee luku luvulta illalliselta Sabrinan muistoihin elämänsä rakkaustarinaan. Rakkaustarina muistoissa, ja melko kuivakka ja viipyilevä tämä kirja onkin. Jokin potku ja tempaisu tästä uupui. Ihan ok, mutta en ehkä ihan heti suosittelisi tätä.

Otava 2022, 283 sivua.

Ja näiden lisäksi luin lukupiiri kirjan.

Tammikuussa luin 8 kirjaa, 2470 sivua. Aloitin myös ensimmäistä kertaa Helmet-lukuhaasteen.