Koronakesän bucket list

Viime viikolla kirjoitin siitä, ettei kannata harrastaa pessimismiä, koska siitä seuraa vain harmia. Nyt kuitenkin perun osittain puheeni kun sanon, että kaikki mun kesäsuunnitelmat ovat ilahduttaneet mua juuri siksi, että luulin alun perin, ettei mitään niistä voisi toteuttaa. Olin koronajuttujen takia ihan valmistautunut siihen, ettei kesälläkään voisi tehdä mitään muuta kuin kävellä, mutta nyt näyttää siltä, että yllättävän monet asiat ovat taas mahdollisia.

IHAN PARASTA!

Tässä joitakin asioita, jotka haluaisin seuraavien kolmen kuukauden aikana toteuttaa:

pyöräretket kartaloalueille

Viime kesänä en pyöräillyt ollenkaan, koska en jaksanut hakea mun pyörää äidin varastosta kotiin, se oli tuhlattu kesä siinä mielessä. Tänä vuonna täytyy tehdä pyöräretkiä senkin edestä! En ole kovin innostunut keskustassa pyöräilystä, mutta haluaisin tehdä jotain eväsretkiä sellaisiin paikkoihin, joihin olisi muuten vaivalloista mennä. Esimerkiksi Tuomarinkylän kartanoalue olisi tosi ihana kohde. Evääksi voisi ottaa kombuchaa (maistoin sitä ekaa kertaa pari viikkoa sitten ja oon ihan myyty), kirsikoita ja jotain hyvää leipää.

meressä ja järvessä uiminen

Okei tää on nyt tosi nössö kohta tässä listalla, mutta mä oon monena vuonna aikaisemmin ollut niin tylsä, etten oo välttämättä käynyt kesän aikana ollenkaan uimassa. Viime kesänä tajusin miten mieletöntä luonnonvesissä uiminen on, siinä pääsee sulautumaan johonkin itseä niin paljon suurempaan, että se tuntuu käsittämättömältä. Nyt mulla on myös hieno siniraidallinen uikkari. Sekä meressä että järvessä olisi kiva käydä useamman kerran.

klassikoiden lukeminen

Mulla on ikuisuuslista niistä klassikoista, jotka haluaisin joskus lukea, mutta joihin en silti koskaan tartu. Ehkä siihen projektiin pitääkin suhtautua maltillisesti, eikä yrittää hoitaa koko hommaa yhden kesän aikana. Seuraavaksi tekisi mieli aloittaa Sadan vuoden yksinäisyys, se nimi jotenkin puhuttelee mua. Klassikoiden lisäksi haluaisin lukea nyt kesällä jonkin Kjell Westön kirjoista, koska mulla on sellainen perinne, että luen joka kesä yhden. Tämän vuoden romaani voisi olla Älä käy yöhön yksin.

ulkojooga

Unisport on ollut pari kuukautta kiinni, mutta kesällä järjestetään ulkoliikuntaryhmiksiä. Ihanaa päästä joogaamaan ulos <3 Tekisi mieli toteuttaa tämä joskus myös itse, niin että menisin joskus aamunkoitteessa esim. Tervasaareen joogamaton kanssa.

skumppaa ja sipsejä kalliolla

Mulla on nyt joku pakkomielle skumpan ja sipsien yhdistelmään. Sellainen pirskahteleva, iloinen juoma sopii vain niin hyvin tavallisten, suolaisten ja rapeiden perunasipsien kanssa. (Oon joskus ajatellut, että tästä blogista ei välttämättä saa mitään uusia ideoita, vaan sen sijaan todella vanhoja, aikoja sitten keksittyjä ideoita…) Mutta siis haluaisin mennä merenrantakalliolle, esim. Kaivopuiston rantaan, levittää mustavalkoisen viltin maahan, ojentaa skumppapullon jollekin joka avaisi sen ja repiä sipsipussin auki. Eikö kuulostakin ihanalta?

aamupalat Kasvitieteellisessä

Tämän oon jo oikeastaan toteuttanut, mutta haluan tehdä sen vielä viisikymmentä kertaa uudestaan tämän kesän aikana. Kuten edellisenkin jutun, eli kuoharin ja sipsien kohdalla, mulla kesti poskettoman kauan tajuta, että kävelyn lisäksi Kaisaniemen kasvitieteellisessä voi myös syödä aamiaista. Kahvila ei ole vielä auki, enkä tiedä avautuuko se kesällä, mutta omien eväiden kanssa sinne puutarhaan voi mennä joka päivä klo 9 alkaen. Mulla oli viimeksi mukana chaimaustettua kahvia, voileipää, hedelmiä ja mokkapalaa.

novellien ja runojen lukeminen

Oon lukenut tänä vuonna vain romaaneja, ja kaikki muut kirjallisuudenlajit ovat joutuneet ihan hylätyiksi. Se on hölmöä, koska esim. novellien ja runouden arvostus on mulle sydämenasia. Ryhdyin korjaamaan asiaa varaamalla kirjastosta Saphon ja Anna Ahmatovan runoja. Novellien suhteen en vielä tiedä, mitä aion tänä kesänä lukea. Jos en keksi mitään parempaa, siirryn varmaan taas Alice Munron pariin, koska se on aina varma valinta.

kakun leipominen

En ole koskaan värjännyt hiuksia, ajanut pakulla tai leiponut kakkua. Viimeksi mainittu olisi hauska toteuttaa ehkä tänä vuonna, kahteen ensimmäiseen mulla ei ole mitään mielenkiintoa. Mulla on nimpparit heinäkuussa, joten voisin vaikka tehdä silloin jonkun vegaanisen, ei liian makean, söpön, hienostuneen ja kukilla koristellun täytekakun.

kesäloma

En ole tehnyt pariin vuoteen kesällä mitään kokopäivätyötä, mutta en myöskään ole pitänyt kunnon lomaa. Paitsi viime vuonna, kun olin ensin viisi viikkoa kipeänä, minkä takia oli pakko pitää lomaa. Nyt oon päättänyt olla toistamatta menneisyyden erheeni, ja suunnittelin jo helmikuussa, että heinäkuussa mä sitten olen lomalla. Aion todellakin toteuttaa tämän. Olisi kyllä kiva kirjoittaa silloinkin blogia, mutta gradutiedostoon tai töihin en silloin koske.

Heinäkuu tulee siis olemaan täynnä myöhäisiä aamuja, päämäärätöntä pyöräilyä, itse tehtyjä drinkkejä, retkiä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, ulkona kirjoittamista ja lukemista, pullan ja persikoiden syömistä, uimista ja hiusten vaalentumista auringossa.

Tämä on vuoden paras hetki, kun kaikki on vielä edessä <3

Voisit tykätä myös:

Alkukesän parhaita juttuja (vuodelta 2019)

Kirjoitusunelmia

Muistoja Flow´sta 2019 ja Berliinistä 2015

// INSTAGRAM / BLOGLOVIN //

Kommentit (4)
  1. vilhelmiina hellstén
    25.5.2020, 11:05

    Toi on maailman ihanin sitaatti, että ”kaikki on vielä edessä”, koska niin se on <3 Ja olikohan se Frank Sinatra joka joskus lausui tai lauloi: ”the best is yet to come”, mä haluan ainakin uskoa tuohon :)<3

    1. Joo totta, toi on myös ihana sitaatti! Aina pitää uskoa siihen, että vaikka kaikkea hyvää on jo takana, ihania juttuja on myös edessä <3

  2. Ai että toi aamupala Kasvitieteellisessä resonoi vahvasti. Muutamia kesiä sitten söin Sidewaysin jälkeen aamiasta Talvipuutarhalla, aurinko lämmitti mukavasti ja olo oli ihanan raukea. Se on ollut yksi parhaista aamiaisistani, vaikka syötävänä olikin vain kylmä vihis ja sipsipussin jämät. <3

    https://astuharhaan.wordpress.com/

    1. Haha toi kuulostaa myös tosi hyvältä aamiaiselta 😀 Mä söin itse asiassa melkein samanlaisen ”aterian” viime viikolla, kun olin puistokaljalla. Olin aiemmin syönyt vihistä vain lämmitettynä, mut se oli kylmänäkin oikein hyvää. Ja ulkona kaikki maistuu muutenkin aina paremmalta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *