On se kumma, kun syntyvyys laskee

Syntyvyys on tällä hetkellä niin jyrkässä laskussa, että Suomessa puhutaan jo vauvakadosta. Päättäjät miettivät paniikissa, mitä eläkejärjestelmälle tai vanhustenhoidolle tapahtuu, kun nyt syntyvät ikäluokat ovat niin paljon edellisiä pienempiä.

Kukaan ei tunnu tietävän, miksi suomalaiset eivät halua hankkia lapsia yhtä paljon kuin aiemmin. Mahdollisiksi syiksi esitetään vain valistuneita arvauksia, ja keinot puuttua tilanteeseen ovat vähissä. Mäkään en osaa tällaiseen vaikeaan kysymykseen vastata.

Tulevaisuushan vaikuttaa nyt näiden viimeaikaisten ilmastoraporttien valossa niin loistavalta, että on vaikea ymmärtää, mikseivät ihmiset halua lisääntyä oikein sankoin joukoin. On täällä kai vielä jotain maa-alueita, joita ei ole raivattu karjankasvatusta varten tai kivoja rannikkokaupunkeja, jotka eivät painu veden alle parinsadan vuoden sisällä. Ja jos nyt jotain karseaa tapahtuisikin, niin onhan sitä ennenkin pettua syöty ja voitettu talvisota!

Suomessa on vieläpä erittäin kivaa saada jälkikasvua, koska täällä lapsiperheitä tuetaan taloudellisesti. Yleensä vanhempainvapaalle jää äiti, koska se nyt vaan on luonnollista ja perinteistä. Mikäpä olisi mukavampaa kuin se, että skippaa omasta työurastaan ja eläkekertymästään useita vuosia, soseuttaa bataatteja kotona ja leikkii ja loruttelee vauvan kanssa? Samaan aikaan puoliso voi keskittyä töihin ja tienaamiseen. Tästä järjestelystä jokainen nainen haaveilee. Oikeastaan on vaikea tajuta, miksi naiset ylipäätään haluavat käydä töissä, kun olisi mahdollista viettää koko elämä vessapaperirulla-askartelun ja makaronilaatikoiden parissa.

Perhearjen ja työelämän yhdistäminenkin on niin helppoa, ettei sitä voi käsittää! Useimmat suomalaisethan ovat jo valmistuneet maistereiksi 24-vuotiaina, löytäneet vakituisen työpaikan seuraavana vuonna ja ovat vakavaraisia ja kunnollisia. Itse en ainakaan haluaisi käydä missään keikoilla, festareilla, matkoilla, spontaaneilla perjantaikaljoilla tai ylipäätään muualla kuin leikkipuistoissa sen jälkeen kun täytän 25. Työelämä on tosi joustavaa ja leppoista, jokainen työnantaja suostuu ilomielin nelipäiväiseen työviikkoon ja ylitöitä ei tee tässä maassa kukaan.

Sopivan kumppanin löytäminen on myös naurettavan vaivatonta. Tinderiä ei tarvitse montaa minuuttia selata, kun tulee vastaan joku jolla on miellyttävä ulkonäkö, sopivat arvot, samanlaiset kiinnostuksenkohteet kuin itsellä, kivat vanhemmat, selkeät tulevaisuudensuunnitelmat (avioliitto ja lapsia nyt heti) ja sellainen luonne, että tähän mielettömään ihmiseen rakastuu välittömästi. Jos deittisovellukset eivät jostain syystä toimi, aina voi ilmoittaa itsensä Ensitreffeihin alttarilla.

Tai hankkia lapsen yksin! Se on helppoa, halpaa ja nopeaa. Ei tarvitse kuunnella kenenkään muun kuin vauvan kitinää pitkinä unettomina öinä. Eikä yhteiskunta huolehdi kenestäkään yhtä lämpimästi ja avokätisesti kuin kolmivuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lapsista.

Tämän kaiken valossa ei voi kuin ihmetellä, mikseivät kaikki naiset ole raskaana koko ajan kuten ennen vanhaan. Raskaushan ei aiheuta mitään hankalia oireita, kuten jäätävää pahoinvointia, vaikeuksia liikkua normaalisti tai syödä mitään muuta kuin kylmiä sitruunoita. Synnytys kuulostaa niin hauskalta ja vaarattomalta tapahtumalta, että sen kokisi mielellään useamman kerran vuodessa. Todella hankala ymmärtää, miksei jokainen nainen haluaisi käydä tätä läpi ainakin pari kertaa elämässään.

Oon siis vauvakadon syistä yhtä ymmälläni kuin poliitikotkin tällä hetkellä ovat. Ehkä joku vauvasatanen nostaisi lisääntymishaluja? En tiedä. On tätä vaikea tajuta.

<3 Maria

Kuvat: asioita joita teen silloin, kun en tee lapsia.

* * *

(Ps. Tiedän että monet nauttivat aidosti lastensa hoitamisesta kotona. Kaikki kotivanhemmat tekevät arvokasta työtä, jota en halua tällä tekstillä millään tavalla väheksyä.)

Voisit tykätä myös:

30 euron polttarit

Miksi en usko detoxiin

26 parasta feminismimeemiä

// Seuraa INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA //

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta raskaus-ja-synnytys lapset
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.