Nyt kun jouluun on enää viikko, on hyvä hetki miettiä, onko kaikki valmistelut hoidettu, jos joulua viettää. (Mä en ole ostanut vielä yhtäkään lahjaa tai suunnitellut ruokalistaa, mutta oon pessyt kotona lattiat, eli hyvällä mallilla ollaan.) En halua lietsoa mitään joulupaniikkia, koska tämänkin juhlan ydin on musta siinä, että nautitaan rauhasta eikä hössötetä hulluna, mutta hyvä suunnittelu estää monta joulumokaa, esim. hirveän hävikin synnyn.

Hävikittömyys ei tarkoita mitään ankeaa tai jotain sellaista, että saisi ostaa vain aineettomia tai hyvin käytännöllisiä lahjoja ja pakata ne hamppupaperiin. Ajattelen tästä jutusta niin, että koska joulu on älyttömän kaupallistettu juhla, sitä menee helposti mukaan sellaiseen mielettömään tuhlailumoodiin ja turhan tavaran hamstraamiseen, vaikka muuten ehkä arjessaan olisi melko ekohenkinen.

Toisaalta joulu paljastaa aika raadollisellakin tavalla sen, mitä meillä on tai ei ole. Jotkut ihmiset (kuten minä) elävät sikamaisessa yltäkylläisyydessä ja saavat lahjoja useilta ihmisiltä, kun taas toisille joulu voi tuntua yhdeltä harmaalta päivältä muiden joukossa. Sen takia rahan syytämisestä ja luonnonvarojen kuluttamisesta voi tulla vähän huono omatunto, mutta liiallista porsastelua on helppo ehkäistä etukäteen. Kokosin tähän vinkkejä niihin asioihin liittyen, jotka tuottavat yleensä eniten turhaa tunkiolle menevää jätettä.

1. On Maria laittanut kystä kyllä

Musta on ilmeisesti nyt tullut aikuinen, kun odotan joulussa ehdottomasti eniten ruokaa ja yhdessä syömistä. Oon luvannut suunnitella ja kokata suurimman osan meidän perheen joulumenusta, ja ajattelin pitää homman aika yksinkertaisena. Meillä on pöydässä aina perinteisesti graavilohta ja lihamureketta, mutta niiden lisäksi aion tehdä jotain ihania kasvisruokia, esim. tofupaistia ja punajuurilaatikkoa.

Aion myös miettiä ruokapöydän antimet sitä silmällä pitäen, mitä seuraavana päivänä syödään. Ylijääneistä laatikoista ja riisipuurosta voi tehdä esim. rieskoja  ja kalasta ja paistetusta tofusta voileipiä tai syödä ne pastan, kaurakerman ja tuoreiden kasvisten kanssa. Jos laatikoiden teosta jää yli kasvissoseita, nekin voi käyttää sämpylöiden tekoon. (Sose toimii muutenkin tosi hyvin juuressämpylöiden pohjalla, koska siitä tulee paljon enemmän makua ja mehevämpi lopputulos kuin raasteesta.) Myös Marttojen sivuilta löytyy hyviä vinkkejä hävikkiruokiin.

Teeleivät on yksi mun lempparileivonnaisista, koska taikinaan tai valmiin leivän päälle voi laittaa ihan mitä tahansa (esim. kasviksia eri muodoissa, puuroa, juustoa, kaikki vanhat jauhot) ja koska teeleipä on oikeastaan ainoa leipää muistuttava asia, jonka osaan valmistaa. Myllyn parhaan ohje on musta kaikkein toimivin. (Muunna se vegaaniseksi vaihtamalla maito esim. kauramaitoon ja voi margariiniin.)

Tärkeintä ruokahävikin torjumisessa ei musta ole se, millaisia hauskoja reseptejä keksii ruoan jatkojalostamiseksi, vaan se että tekee safkaa suunnitelmallisesti ja syö sitä maltilla. Saa ehdottomasti nauttia ruoasta ja syödä enemmän kuin tavallisesti, mutta ei tarvitse suhtautua joulupöytään kuin se olisi viimeinen ateria. (Luin kyllä juuri tutkimuksesta, jonka mukaan sydänkohtauksen riski on suurimmillaan jouluaattoiltana, mutta ei nyt mietitä sitä.) Kaupastakaan ei ole välttämätöntä ostaa tarvikkeita maailmanlopun meiningillä, koska aika monet kaupat ovat auki koko joulun. Jos pyhiksi on tulossa paljon vieraita, pienellä laskutaidon harjoittamisella ja parin päivän aterioiden miettimisellä pääsee jo pitkälle, eikä tule hankittua ruokavaroja sillä tavalla, kuin olisi menossa piileskelemään bunkkeriin.

2. Annin kelkka verraton, orhi oiva Veikon

Viime viikolla annoin jo vinkkejä aineettomiin joululahjoihin. Niiden hyvä puoli on kaiken ekologisuuden (jos siis et osta lahjaksi jotain tupakkayhtiön osakkeita) lisäksi se, että niitä on helppo hankkia myös tällä tavalla viime tingassa, eikä tarvitse juosta ruuhkaisissa kaupoissa. Jos kuitenkin ostat myös fyysisiä lahjoja, uhraa hetki ajastasi sen miettimiseen, miten pakkaukset kierrätetään. Jos vietät juhlaa esim. sellaisten sukulaisten luona, jotka eivät tiedä kaikki kierrätysmaailman uusia tuulia, nyt on myös hyvä hetki (kiltisti ja asiallisesti) hieman valistaa heitä.

Hankalimpia ovat ehkä sellaiset oudon malliset lelupakkaukset, jotka sisältävät sekä muovia että kartonkia. Yleensä kaikki eri materiaalit voi kuitenkin erotella toisistaan, ja HSY:n Lajittelu ja kierrätys -oppaassa on ohjeet kaikenlaisten roskien oikeanlaiseen kierrättämiseen. Ei välttämättä olisi myöskään yhtään huono idea liittää lahjapakettiin ohjeita siitä, miten pakkaus lajitellaan. Se säästää lahjansaajan energiaa siinä vaiheessa, kun olohuoneen lattia on täynnä repaleisia papereita, pahveja ja naruja ja niiden työntäminen suoraan sekäjätteeseen houkuttelee suuresti.

Lahjahävikkiä ehkäisee tietysti myös se, että antaa vain sellaisia paketteja, jotka tulevat oikeasti tarpeeseen ja käyttöön. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi ostaa vain jotain imureita eikä mitään mukavia yökkäreitä, mutta lahjansaajan toiveiden kuulosteleminen etukäteen on musta erittäin suotavaa, eikä se vähennä yhtään sen lahjan yllätyksellisyyttä tai arvoa. Jos joulua on viettämässä tosi iso joukko ihmisiä, voi myös tehdä niin, että jokainen ostaa lahjan vain yhdelle tietylle henkilölle (antajat ja saajat arvotaan etukäteen). Näin välttyy stressiltä, rahanmenolta ja monien pakettien raahaamiselta kotiin.

3. Rakensin mä pienen seimen huoneessain, kun löysin vanhan pahvilaatikon

Lahjapaperit ovat hävikin kannalta hankalia asioita, koska niitä ei voi kierrättää tavallisten paperien kanssa, vaan ne joutuvat energiajätteeseen. Mun perheessä on aina säästetty lahjapaperit ja käytetty ne uudestaan, on säästelty jopa teippiä paketoinnissa, ettei se vahingoittaisia papereita. Aiemmin mun teipittömille paketeille naureskeltiin, mutta nyt oon lahjoineni ekologisuuden aallonharjalla. Tosin voisin yrittää tänä vuonna panostaa siihen, etten hankkisi niitä kiiltäviä lahjapapereita alun perinkään.

Vähän vähemmän -blogissa oli juuri postaus vaihtoehtoisista paketointitarvikkeista, ja siinä olikin tosi hyviä vinkkejä. Lahjakääreissä voi hyvin uusiokäyttää kaikki sellaiset paperit ja muut materiaalit, jotka menisivät muuten suoraan roskiin: sanoma- ja aikakauslehtien sivut, tapetit, julisteet, kenkälaatikoiden silkkipaperit ja kivan näköiset elintarvikepakkaukset. Lahjakassit ovat musta käteviä, koska niitä ei tarvitse leikellä juuri oikeankokoisiksi ja ne on helppo ottaa uudestaan käyttöön. Paketin voisi kääräistä myös vaikka kangaskassiin tai keittiöpyyhkeeseen, joka on osa lahjaa ja sitoa sen jollain ylijäämänarulla. (Esim. ottamalla talteen ne henkarinarut, joita usein on vaatteissa kiinni.)

Meidän perheessä on myös ollut tapana tehdä sellaisia jättimäisiä paketteja, jotka sisältävät monta pienempää tavaraa. Kaikkea ei tarvitse paketoida erikseen. Myöskään pakettikortteja ei välttämättä tarvita, ainakaan jokaiseen lahjaan, riittää että osaa itse ojentaa lahjan oikealle tyypille.

Jos lahjapapereista jää jäljelle jotain epämääräisiä palasia, joilla ei saa pakettiin kokonaisia lahjoja seuraavana vuonna, ne voi hyödyntää esim. joulukorttien taustapaperina (kartongin kanssa). Tai vaikka seuraavan joulun illallispöydän paikkakortteina, lumihiutalepapereina…

Mitäs vielä?

Hävikittömyys on sellainen hyvä periaate johon pyrkiä, mutta siitä ei tarvitse ottaa paineita, koska kaiken uuden opettelu vie aina hetken aikaa. Kohta on kuitenkin sopivasti uusivuosi, jolloin voisi vaikka tehdä sellaisen lupauksen, että pyrkii ajattelemaan ruoka- ja muuta hävikkiä arjessaan vähän tarkemmin.

Zero waste tarkoittaa turhan roskan välttämiseen pyrkivää elämäntapaa. Suomalaisesta Nollahukka-instagram-tililtä ja blogista (sekä heidän tekemästään kirjasta) saa tosi hyviä neuvoja siihen, kuinka hävikin syntymistä voi ehkäistä sekä jouluna että muutenkin. Kalenterikarju-tubettaja on tehnyt useampia videoita aiheesta. Myös Zero waste Finland ry:n sivuilta löytyy tietoa aiheesta, vaikka ilmiö onkin vielä aika uusi. Jos tiedät jonkun hyvän nollahukkatahon tai haluat jakaa parhaat niksisi, kerro!

Lue myös:

5 + 1 aineetonta joululahjaa

Palsternakka-papukeitto (sovella kaapista löytyvillä aineksilla)

Vaaleanpunainen punajuuri-linssipasta