Tässä mun keho, joka ei kuulu kellekään muulle

Viime viikkoina aborttiaihe on ollut taas pinnalla esimerkiksi Timo Soinin blogikirjoituksen takia. On hyvä että asiasta puhutaan, mutta välillä on keskusteluun hieman kyllästynyt kahdesta syystä: siksi että sekä vastustajien että puolustajien argumentit pysyvät aina samoina, ja tietysti myös siksi, että tätä asiaa (eli aborttioikeutta) täytyy edelleen puolustaa.

Satuin kuitenkin tämänkertaisen kohun keskellä lukemaan Hanna Huumosen bloggauksen, jossa esitettiin asiaan uusi näkökulma. Jos vastapuolten pääargumentit ovat yleensä vain ”kaikilla on oikeus elää” ja ”kaikilla on oikeus omaan kehoonsa”, siitä on vaikea päästä yhtään eteenpäin. Mutta entä jos raskaus käsitettäisiinkin niin, että sikiö käyttää äidin kehoa kasvaakseen ihmiseksi, joka voi selviytyä kohdun ulkopuolella? Onko sikiöllä täysi oikeus tähän, vaikka se ei ole vielä ajatteleva ja tunteva olento, toisin kuin ihminen, jonka sisällä sikiö kasvaa?

Huumonen kertoo kirjoituksessaan Judith Thomsonin ajatuksesta, jonka mukaan väitteet ”sikiöllä on oikeus elää” ja ”abortti on oikein” voivat olla yhtä aikaa mahdollisia. Tätä perustellaan osuvalla esimerkillä:

”Artikkelissaan Thomson esittää skenaarioita, joista ensimmäinen on viulisti-ajatuskoe, jota käsittelen tässä yhteydessä. Siinä koehenkilö Timo herää aamutuimaan siepattuna sängystä ja hänet on lääketieteellisesti kytketty kuuluisaan viulistiin, jonka munuaiset eivät toimi. Lääkäreiden tietojen mukaan vain Timon keho on sopiva auttamaan viulistia ja heidän verenkiertonsa on nyt yhdistetty. Jos viulisti irrotetaan heti Timosta, hän kuolee. Mutta yhdeksän kuukauden kuluessa hän on saanut riittävästi hoitoa ja elinvoimaa Timosta, ja silloin hänet voidaan turvallisesti irrottaa.

Thomsonin mukaan Timolla on oikeus välittömästi irrottaa itsensä viulistista, vaikka se tarkoittaisi viulistin menehtymistä. Tämä johtuu elämisoikeuden rajoituksista, joihin ei sisälly oikeutta käyttää toisen ihmisen kehoa. Irrottamalla itsesi viulistista et siis loukkaa hänen oikeuttaan elämään, vaan kiellät häneltä jotakin – tässä tapauksessa oman kehosi käyttämisen – johon hänellä ei ole oikeutta. Viulistin auttamisen jatkamisen tapauksessa olisi kyse hyväntahtoisuudesta, ei velvollisuudesta. Sama pätee aborttiin: se vie sikiöltä mahdollisuuden käyttää kantajansa kehoa, mutta ei loukkaa sikiön oikeutta elää.”

Tämän esimerkin avulla perustellaan siis sitä, että ihmisen oikeus omaan kehoonsa on absoluuttista, eli pätee kaikissa tilanteissa, myös silloin kun kehon sisällä kasvaa vauva. Muita hyviä perusteluja aborttioikeudelle ovat esimerkiksi nämä: 1. ”Elämän suojeleminen” aborttikiellon avulla tarkoittaa sitä, että monet naiset kuolevat laittomien aborttien takia. 2. Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Suosittelen lukemaan koko blogikirjoituksen, koska siinä pureudutaan tähän yhteen perusteluun syvemmin!

Lisääntymisoikeuksiin liittyvät teemat ovat mielessäni aika vahvasti nyt myös siksi, että katson Handmaid’s talen toista tuotantokautta. Ensi viikolla luvassa siihen liittyvä lukuvinkki (siis muu kuin Margaret Atwoodin kirja).