Oli sunnuntai enkä halunnut nousta sängystä. Ei kyllä sillä, että muulloikaan sen enempää haluaisin, mutta sunnuntaisin on lupa pysyä siellä koko päivä. Seuranani minulla monta hottista misua, unelmissani ainakin seitsemän mopsia ja yksi mies. Eli L-koodin nelostuottari ja Tommy Tabermann, ei hullumpaa sunnuntaiseuraa ollenkaan. Kaipasin kyllä mopseja, mutta kaikkea ei kai vain voi saada. 

Oli tarkoitus kirjoittaa vakavasti: rakastan Tabermannin runoja. Enkä edes pidä runoista noin yleensä. Näissä on kuitenkin jotain, mikä menee syvälle ja minkä tajuaa. Jos Olavi Uusivirta on musiikillinen elämäni rakkaus, niin Tabermann on runollinen. Sitten on vielä kirjallinen, eli Paulo Coelho. Ja ruoallinen eli pekoni. Okei nyt on jo niin nälkä etten kykene enempään ajatteluun, pekonit ja makkarat tirisee pannulla, keskittymiseni menee siihen, että kohta saan toisen aamupalani. Ensimmäisen söin kallion sävyssä, kun lähdin sulavasti suoraan sängystä tapaamaan Elinaa ja mutustamaan croissanttia. Hyvää torstaita ja siitä sitten taas sulavasti myös viikonloppua!

-Vilma K.