RUOKAVINKKI: Salakapakassa koktaili jos toinenkin
eli tarina siitä kuinka Vinkkipankkiiri humaltui ystävättärensä ja viiksekkään miehen seurassa!
Oli pimenevä ilta ja Katariinankadulla ei näkynyt ristin sielua. Ystävättäreni kanssa olimme kuulleet, että on ensin löydettävä ovi, jossa ei lue mitään ja sitten mentävä sisään. Tuntui hassulta avata tuntematon ovi, mutta osuimme ensimmäisellä kerralla heti oikeaan. Pääsimme puupaneloituun huoneeseen, jossa ei ollut ovea minnekään. Kaikkea jännittävää tavaraa kyllä: karttoja, kirjoituskone ja oli hyllyllä tyhjä konjakkipullokin. Olimme kuulleet kuitenkin johtolangan, että puhelimella soittamalla seinään avautuisi luukku ja näin kävikin!
”Mitä asiaa?” kysyi luukusta tuikkivat tuimat silmät
”Kapakkaan haluttais päästä”
”Vai niin, no siinä tapauksessa tervetuloa!”
…ja kuin salapoliisielokuvissa seinä edessä aukeni ja luikahdimme lämpimään mausteilta tuoksuvaan tilaan. Tapetti oli kuin isoäitini krumeluurista 70-luvun sisustuksesta ja paikka oli koristeltu maalauksin ja kultakoristein. Tuntui kuin olisi matkannut ajassa, joihinkin tyylikkäisiin koti-bileisiin muutaman vuosikymmenen taa. Otimme paikat baaritiskiltä, josta veikeät viikset omistava baarimikko otti meidät heti hellään huomaansa. Täytyy jo ihan tässä vaiheessa sanoa, että koko illan tarjoilu ja palvelu oli ensiluokkaista! Bongasimme pöydältä ruskean kirjekuoren ja kurkkasimme kuoreen drinkkilistahan se siellä. Kaikki salakapakan elementit oli viety loppuun saakka! Ensin tilasimme ihan happamat, mutta raikkaat ”Basil” -drinkit, joita tarjoilija kehui lempparikseen. Ja kyllä maistui. Aika hurahti hetkessä kun uppouduimme kuulumisten vaihtoon, kiinnostaviin juoruihin ja koktailin makunystyröitä nostattavaan makumaailmaan!
Pitihän sitä sitten vielä toiset ottaa ja pöytään tuli kauniissa jalallisissa kristallilaseissa rosepippuri-margaritat. Aijai! Niitä lipittäessä kello vierähti jo huomisen puolella ja lopulta kiitimme kauniisti ja maksoimme viulut. Ihana ilta kerta kaikkiaan!
+ Siitäkin täytyy kehu antaa, että täydellistä tunnelmaa luomassa oli mukana jopa naisten huoneessa olleet tuoreet kukat. Aina ihana lisäys ravintoloissa! Piste i:n päälle!
ps. Tämä tarina on tosi! Löysitkö itse perille?
Kuvitus: Aliina Kauranne
