Elokuvavinkki: Arktisen Upea brunssi

posterbig.jpg

Vietin viikonlopun tällä kertaa Jyväskylässä. Sain kutsun Arktisen Upeeta elokuvafestareille ja pitihän ne sitten käydä katsomassa. Samalla tutustuin ensikertaa vähän syvemmin Jyväskylään kaupunkina, kun aiemmin se on toiminut vain ohiajopaikkana.

Parasta reissussa oli ehdottomasti tämän aamuinen elokuvabrunssi. Ruokaa oli tarjolla pöydät notkuen mm. aivan mieletöntä suklaakakkua, joka kirjaimellisesti suli suussa.  Ruokaa sai nauttia samalla, kun valkokankaalla näytettiin kaksi surffidokumenttielokuvaa: North of the Sun ja Finnsurf. Molemmat elokuvista sijoittuvat pääosin vähän epätavallisimpiin surffausmaisemiin, nimittäin Pohjois-Norjaan ja Suomeen.
Elokuvien surffarit uiskentelivatkin siis melko hyisissä vesissä. Tästä varmaan juonsi ideansa myös tapahtuman nimi ”Jäätävä leffabrunssi”.

binary-105730-116717.png

North of the Sun (ohjaus:Inge Wegge,Jørn Nyseth Ranum) kertoo kahdesta norjalaisesta, jotka päättävät jättää kaupunkielämän taakseen ja lähtevät vuoristomaisemiin asumaan. Pohjalla on kunnianhimoinen ajatus käyttää vain kierrätettyä ja olla ostamatta mitään, edes ruokaa. Pojat etsivät kauppojen hyllyiltä päivämääränsä menettäneitä ruokapakkauksia, vaativat ne ilmaiseksi kaupalta ja elävät niillä. Lisäksi he keräävät rannoilta meren tuomaa jätettä ja rakentavat niistä itselleen mökin upealle rannalle kahden järkäleen väliin. Toinen heistä kuvaakin hanketta ”kokeiluna löytää mahdollisimman yksinkertainen ja itsenäinen tapa elää, josta voi täysillä nauttia”. Rakennuspuuhien välissä pojat käyvät surffaamassa 0’c vedessä.
Super extremeurheilua ja -elämää siis. Elokuvan kuvaus on huippuluokkaa. Toinen toistaan upeampi maisema avautuu katsojalle jonossa. Välillä pitää haukkoa henkeä kuvien upeudelle. Erityisesti pidinkin elokuvassa siitä, että vähän rankkakin aihe oli saatu näyttämään ja tuntumaan kauniilta unelta. Suosittelen tätä pätkää ehdottomasti!

featured_exhib_finnsurf.jpg

Ensimmäisen leffan jälkeen kerkesi vähän santsaamaan aamupalalautasen antimia ja sitten siirryttiinkin elokuvakankaalla Helsinkiin ja Kelan toimistoon. Finnsurf (ohjaus:Aleksi Raij) elokuva alkaa kertomuksella Kelan matemaatikosta, joka välillä työaikoja uhmaten ja henkesäkin uhalla harrastaa surffielämää Suomen olosuhteissa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hän odottaa suurimpia talvimyrskyjä ja myrskyvaroituksen tullen pakkaa märkäpuvun ja laudan ja ajaa rantaan. Rannassa hän heittäytyy pimeään ja raivoisaan mereen nappaamaan surffiaaltoja. Suomeen kun ei muuten tule tarpeeksi suuria aaltoja, joissa voisi surffata muulloin kuin pahimmissa myrskytilanteissa.

Finnsurf elokuvassa esitellään muitakin suomisurffareita ja heidän elämäntyylejään. Kaikilla tuntuu olevan samanlainen unelma. Lämmin vesi, ranta, ystävät ja perhe lähellä, sekä kainalossa surffilauta. Toive olla mahdollisimman kaukana toimistoista ja kaupungeista. Ehkä kaiken kiteyttäisi avain sana vapaudenkaipuu. Finnsurf on todella hyvän mielen elokuva ja saa heti mielen lämpimille rannoille ja silmät tarkkailemaan lentotarjouksia leffan jälkeen. Milloinhan sitä itse pääsee reissuun – toivottavasti pian!

 

//www.youtube.com/embed/vb_YFd2GzhM

Finnsurf Trailer from PABLO FILMS on Vimeo.

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli Leffat ja sarjat

Taidevinkki: Niina Vatanen – Cloud Hunter´s Eyes

niina-vatanen_cloud-hunter-2013_0.jpg

 

Viime viikonloppuna tein visiitin Tampereelle. Tampere olikin paljon mahtavampi kaupunki viikonloppumatkailijalle kuin olin osannut odottaa! Tekemistä riitti. Tampereelta löysin paljon vinkattavaa, mutta haluan ensimmäiseksi nostaa viikonloppuni helmen, jotta tekin ehditte sen vielä näkemään.

Valokuvataiteilija Niina Vatasen Cloud Hunter´s Eyes- näyttely (16.2.2014 asti)  sai minut nimittäin viikonloppuhulinan keskellä pysähtymään. Vierailu näyttelyssä oli kuin sunnuntaikävely taiteilijan kanssa. Vähäeleisissä kuvissa arkiset näyt nostetaan jalustalle. Niina Vatanen tarkkailee kuvissaan arjen kauneutta. Hetken ei tarvitse olla erityinen, jotta se kannattaa ikuistaa valokuvaksi. Jokainen sekunti maailmassa tapahtuu jotain. Pilvet muuttavat jatkuvasti muotoaan. Parhaiten näyttelyn kiteyttääkin yhteen valokuvaan kuvattu teksti:

 

IN ONE SECOND

a human hair grows 0,0003mm

blood flows 8cm

a snowflake falls 20cm

the Gulf Stream advances 1,1m

the Earth on its orbit travels 29,6km

sound travels 330 m

and light 300 000km.

 

Näyttely täydellinen sunnuntaifiilistelijälle. Heti TR1 hallin ulkopuolella loskainen tehdaskortteli ampui virikkeitä kauneutta etsiville silmilleni. Vaikka teema ehkä kirjoitettuna kuulostaa hiukan kliseiseltä, näyttelyn kuvat ovat kauniita ja pistävät miettimään. Lisäksi TR1 näyttelytila on tehdastiloja rakastavalle nannaa. Upeat valurautapylväät, kun on jätetty karskiin kuntoon ja annettu maalin tarkoituksella tippua. Tila puhuukin hyvin samaa kieltä Vatasen näyttelyn kanssa. Ainoa harmi näyttelyssä oli sen pienuus. Sunnuntaikävelylle olisi nimittäin jäänyt mielellään hieman pidemmäsikin aikaa.

 

www.tr1.tampere.fi

http://www.niinavatanen.com/

Aukioloajat:
ti-pe 9-17
la-su 11-18

 

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään