Runoratsuni, hoplaa!
Minä, ihastumismaanikko, tunteilla juopotteleva lemmen narri, olen jälleen rakastunut – runouteen. Tämä kaikki klassisen romanssin tunnuspiirteet täyttävä salamarakkaus leimahti muutamia viikkoja takaperin vähemmän romanttisissa olosuhteissa yliopiston seminaarihuoneessa. Kuten juonikuvioon kuuluu, suhtauduin aluksi lemmittyyni skeptisen epäilevästi. Lyriikan analyysikurssin opettajamme tiedusteli meiltä seminaarilaisilta yksitellen henkilökohtaista suhtautumistamme runouteen. Vaikka lukeudunkin niihin sovinnaisen stereotyyppisiin lukutoukkatyttösiin, jotka kuluttivat lapsuutensa […]